Vietiinkö Siikanevalle vaarallista jätettä?

Arttu Puuha
16/08/2026

Siikaneva on Pirkanmaan laajin yhtenäinen suoalue, arvokkain lintusuo ja Suomen valtion soidensuojelualue. Alue kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon. Siikanevan Pikkulatosaaren retkeilykierroksen hoitovastuu siirtyi tänä kesänä Metsähallitukselta Ruoveden kunnalle. Aamulehden artikkelissa “Talkooväki painui suolle” julkaistussa kuvassa näkyy vanhoja kyllästettyjä sähkö- tai puhelinpylväitä. Kuvasta ei voinut päätellä, vietiinkö suolle pylväitä vai poistettiinko niitä sieltä.

Metsähallituksen ja Ruoveden kunnan välisen urasopimuksen liitteen mukaan Pikkulatosaaren 2,8 kilometrin pituisella retkeilykierroksella on Metsähallituksen jäljiltä noin 170 metriä kyllästettyä pitkospuuta. Loput pitkospuut ovat kyllästämättömiä. Sopimuksen mukaan kunta on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei alue pilaannu. Kunnan on estettävä jätteen tai pilaantumista aiheuttavan aineen joutuminen maaperään, vesistöön ja pohjaveteen. Tiukasti muotoiltu sopimus rajoittaa kunnan toimintamahdollisuuksia enemmän kuin kemikaalien käytön rajoituksia koskeva REACH-asetus. Entä kuinka vaarallista jätettä Siikanevalle vietiin tai sieltä poistettiin? Tai oliko kyseessä edes jäte?

Kysyin Ruoveden kunnanjohtaja Toni Leppäseltä, onko Siikanevan uusien pitkospuiden rakennusmateriaalina käytetty vanhoja kreosootilla tai kupari-kromi-arseeniyhdisteellä (CCA) kyllästeellä käsiteltyjä sähköpylväitä. Leppäsen mukaan Metsähallitus on aiemmin käyttänyt Siikanevan rakenteiden perustuksissa CCA‑kyllästettyjä puhelinpylväitä ja antanut kunnalle luvan hyödyntää suolla jo valmiina olevat CCA‑kyllästetyt aluspuut. “Tavoitteena on ollut käyttää uudelleen jo olemassa olevat pitkosten perustukset. Nämä ovat jo suolla valmiina”, hän kertoo. Leppänen viittaa Metsähallituksen Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet ‑julkaisuun, jonka mukaan pitkospuiden aluspuina voidaan harkiten käyttää arseenia sisältävällä CCA‑kyllästeellä käsiteltyjä vanhoja sähköpylväitä, sekä Tukesin ja ympäristöministeriön yhteiseen näkemykseen, jonka mukaan CCA‑kyllästettyä puuta voidaan käyttää ammattimaisessa käytössä esimerkiksi laitureissa ja silloissa, ja että pitkospuiden aluspuut rinnastetaan siltoihin.

Tarkistin, mitä Metsähallituksen Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet -julkaisussa kerrotaan pitkospuista. Julkaisun mukaan:

  • Pitkospuiden rakentamisessa on käytettävä lahoamista hyvin kestävää materiaalia.
  • Pitkospuiden materiaaliksi suositellaan kyllästämätöntä puuta tai puumateriaalia, joka on lahosuojattu vain sellaisilla menetelmillä, ettei siitä aiheudu haitallisia päästöjä luontoon.
  • Pitkospuissa voidaan käyttää A‑luokan (kuparisuolakyllästeellä) painekyllästettyä puutavaraa.
  • Pitkospuiden aluspuina voidaan harkiten käyttää arseenia sisältävällä CCA‑kyllästeellä käsiteltyjä vanhoja sähköpylväitä. Vanhoja sähköpylväitä hankittaessa on käytettävä virallista sopimuspohjaa.
  • Kyllästetty puu on ongelmajätettä, joka on kerättävä maastosta pois rakenteiden käytön päättyessä tai niitä uusittaessa.
  • Uusien rakentamismenetelmien ja ‑materiaalien valinnassa on huomioitava niiden ympäristövaikutukset, ja riskit on pyrittävä minimoimaan.

Toisin kuin Metsähallituksen julkaisu antaa ymmärtää, pitkospuiden rakentajalla ei ole lähtökohtaisesti harkintavaltaa käyttää CCA-kyllästeellä käsiteltyä puuta pitkospuiden aluspuina. REACH-asetuksen mukaan rakentaja voi harkita tällaisten puiden käyttämistä vain kaikkien seuraavien edellytysten täyttyessä:

  • Puuta käytetään sallitussa käyttötarkoituksessa, esimerkiksi siltarakenteessa.
  • Puu on merkitty tekstillä: ”Vain ammattimaiseen ja teollisuuskäyttöön, sisältää arseenia.”
  • Puun rakenteen eheys on välttämätöntä ihmisen turvallisuuden kannalta.
  • Suuren yleisön ihokosketus tällaisen puun kanssa on puun käyttöaikana epätodennäköistä.
  • Toistuva ihokosketus puuhun ei ole mahdollista.
  • Puu ei voi joutua kosketuksiin ihmisten tai eläinten nautittavaksi tarkoitetun välituotteen ja/tai valmiin tuotteen kanssa.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 2013:102 mukaan vanhoja CCA‑kyllästettyjä (kupari-kromi-arseeniyhdiste) puhelinpylväitä sai käyttää Natura 2000 -alueella sijaitsevalla Raittijärven polulla niin sanottujen mönkijäpitkosten alus- ja telapuina polun kosteikkokohdilla kaukana puroista ja lähteistä. KHO:n päätös koski tilannetta, jossa CCA-kyllästettyjä puhelinpylväitä käytettiin aluspuiden romahtamisesta johtuvien mönkijäonnettomuuksien välttämiseksi. Kaikki edellä mainitut REACH‑asetuksen edellytykset täyttyivät.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä on hieman pureskeltava. Se ei koskenut lainkaan jalankulkijoille tarkoitettujen pitkospuiden aluspuita vetisellä ja puuttomalla lintusuolla. Olen pureskellut asiaa ja tullut siihen johtopäätökseen, etteivät kaikki REACH‑asetuksen edellytykset Siikanevalla täyty:

  • Siikanevan pitkospuiden aluspuiden eheys ei ole välttämätöntä ihmisen turvallisuuden kannalta. Ihminen voi korkeitaan horjahtaa suolle ja kastella pikkuhousunsa.
  • Siikanevalla ihokosketus pitkospuiden aluspuihin on toistuvaa, eikä pelkkä teoreettinen mahdollisuus: viipyilevä tai yöpyilevä retkeilijä kävelee paljain jaloin, väistää vastaantulijaa astumalla aluspuulle tai polvistuu pitkospuulle kengät jalassa ottamaan talousvettä (pannukahvin vesi, perunoiden keittovesi tms.), mutta ottaakin paljaalla kädellä tukea aluspuusta. Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun C‑358/11 (mönkijätapaus) mukaan toistuvalla ihokosketuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa kosketus CCA‑kyllästeellä käsiteltyyn puuhun on kyseisen käyttöympäristön tavanomaisissa olosuhteissa kaiken todennäköisyyden mukaan toistuvaa, ei pelkkää teoreettista mahdollisuutta.
  • Siikanevan pitkospuiden aluspuut voivat joutua kosketukseen ihmisten tai eläinten nauttiman veden kanssa, joskin KHO:n päätöksen 2013:102 mukaan jäkälä ja luonnonmarjat eivät olleet REACH-asetuksessa tarkoitettuja ihmisten tai eläinten ravinnoksi käytettäviä välituotteita ja/tai valmiita tuotteita. Tiedä sitten Siikanevan vedestä – onko sitä tarkoitettu linnuille ja kuka on tarkoittanut tai ei ole tarkoittanut sitä linnuille. On yleisesti tiedossa, että arseeni häiritsee elimistön hormonitoimintaa ja on toksinen monille eläinlajeille, kuten esimerkiksi lintusuolla vieraileville uhanalaisille linnuille.

Tarkistin myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ja ympäristöministeriön yhteisen näkemyksen REACH-asetuksesta. Näkemyksen mukaan REACH-asetus ei anna CCA-kyllästeellä käsiteltyjen puiden käyttäjälle harkintavaltaa, jos käytettävän puun kestävyys ei ole välttämätöntä ihmisen turvallisuuden kannalta, jos ihokosketus puuhun on mahdollinen tai jos puu voi joutua kosketukseen ihmisten tai eläinten ravinnon kanssa. Näkemys vastaa kuta kuinkin REACH-asetusta, korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä 2013:102 (mönkijätapaus) ja Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua C-358/11 (mönkijätapaus).

Euroopan unioni kielsi uuden kupari‑kromi‑arseeniyhdisteellä (CCA) käsitellyn puun valmistuksen, käytön ja markkinoille saattamisen jo noin 20 vuotta sitten. Kielto koski myös sähkö‑ ja puhelinpylväitä. Tutkimuksissa on osoitettu, että vesi liuottaa CCA‑kyllästeellä käsitellystä puusta arseenia ympäristöön. Jotkut uskovat, ettei REACH‑asetusta tarvitsisi noudattaa pilkun tarkasti sillä perusteella, että arseeni on jo liuennut sähkö- tai puhelinpylväästä ympäristöön. Tämä on hätiköity päätelmä. REACH‑asetuksen laatijoiden on täytynyt tietää, että näin on tapahtunut ainakin jossain määrin. Silti he päätyivät laatimaan tiukan asetuksen. Siikaneva, Pirkanmaan arvokkain lintusuo, on yksi typerimmistä paikoista uhmata REACH-asetusta. Siikanevan pitkospuiden aluspuille on ainakin kaksi turvallisempaa vaihtoehtoa: a) kyllästämätön puu ja b) pelkällä kuparisuolakyllästeellä käsitelty A-luokan kyllästetty puu, jota käytetään uusissa sähkö- ja puhelinpylväissä.

”Kyllästeaineet ovat jo liuenneet pois!” – Kallu65 (nimimerkki muutettu)

Sukujuureni ovat Ruovedellä Siikanevan läheisyydessä. Tämä artikkeli ei sisällä kaupallista yhteistyötä.

Lähteet

Arttu tutkiiHyvinvointiLainsäädäntöTurvallisuusYhteiskunta