Mänttä-Vilppula varautuu vesiosuuskuntien haltuunottoon

Arttu Puuha
23/08/2026

Paikallisten kylätason vesiosuuskuntien talkoovoiman hiipuminen pakottaa kunnat etsimään uusia tapoja turvata ihmisten perustarpeet. Mänttä‑Vilppulassa on laitettu tuumasta toimeen: kaupunki varautuu siihen, että vuodesta 2030 alkaen vesiosuuskunnat voivat halutessaan luovuttaa verkostonsa kaupungille. Suunta on sama, jota kansallinen vesihuoltouudistus tavoittelee.

Suomessa perustettiin 1990‑luvulla paljon paikallisia kylätason vesiosuuskuntia, mutta niiden toiminta on sittemmin vaikeutunut maaltamuuton ja väestön ikääntymisen vuoksi. Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma vuodelta 2021 kuvaa, kuinka pienillä vesihuoltolaitoksilla on pulaa osaajista ja rahasta, päätöksiä tehdään vajavaisen tiedon varassa ja tuleviin investointeihin ei varauduta riittävästi. Ohjelman mukaan monet laitokset eivät enää selviä velvoitteistaan, ja sadoilla pienillä laitoksilla ei ole edes riittävää tietoa verkostojensa kunnosta – mikä kasvattaa korjausvelkaa ja heikentää toimintavarmuutta. Ohjelma esittää tilanteeseen selkeän ratkaisun: vesihuollon rakenteita on uudistettava, omistusta ja työnjakoa arvioitava uudelleen ja kuntien sekä laitosten yhteistyötä vahvistettava. Tavoitteena on muodostaa yksiköitä, jotka pystyvät hoitamaan tehtävänsä ammattimaisesti ja varaamaan riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnat joutuvat varautumaan siihen, ettei vesihuoltoa voi enää rakentaa vapaaehtoisten varaan.

Mänttä-Vilppulan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2025 on hyväksytty kaupunkikehityslautakunnan päätöksellä 11.2.2025. Suunnitelmassa todetaan, että kaupungissa toimii seitsemän vesiosuuskuntaa joista viisi ostaa veden kaupungilta, ja kahdella niistä on omat siiviläkaivot (aktiiviset vedenottokaivot). Suunnitelmassa tuodaan esiin, että vesiosuuskuntien toiminnan jatkuvuus on monin paikoin epävarmaa. Osuuskunnat ovat syntyneet aikana, jolloin kylissä oli enemmän väkeä ja tekijöitä, mutta perustajajoukko on nyt ikääntynyt, eikä uusia vastuunkantajia ole helppo löytää. Useat osuuskunnat toimivat vain yhden tai muutaman henkilön osaamisen ja voimavarojen varassa, mitä ei voida pitää toivottavana tilanteena. Lisäksi hallinnolliset ja varautumiseen liittyvät velvoitteet ovat kasvaneet, ja niiden hoitaminen kuormittaa vapaaehtoisia.

Vuoden 2026 alusta voimaan tulleen vesihuoltolain 5 a §:n nojalla kunnan on kehitettävä vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti, lain tavoitteiden toteuttamiseksi, yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten sekä myös muiden kuntien ja muiden keskeisten tahojen kanssa. Mänttä-Vilppulan kaupungin toimenpideohjelman mukaan kaupunki linjaa vuosina 2028–2030 periaatteet ja toimintamallit vesiosuuskuntien yhdistymisprosessille. Samalla se linjaa Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy:n periaatteet ja toimintamalli vesiosuuskuntien toimintojen haltuunottamisesta. Tässä vaiheessa kaupunki ei kuitenkaan vielä tee pakkoratkaisuja: ohjelman mukaan vesiosuuskunnat vastaavat kaupungin alueella toimivien vesihuoltolaitosten määrällisestä vähentämisestä vuodesta 2030 alkaen.

Ruovedellä Kautun vesiosuuskunta ja Mustajärven viemäriosuuskunta halusivat luovuttaa verkostonsa Ruoveden vesihuoltolaitokselle. Ruovesi on Mänttä-Vilppulan naapurikunta. Ruoveden kunnan tekninen lautakunta linjasi vesi- ja viemäriosuuskuntien verkostojen haltuunoton periaatteet päätöksessään 10.2.2026, ja täydensi niitä päätöksessään 10.3.2026, mutta kunnanhallitus käytti otto-oikeuttaan ja päätti 30.3.2026 palauttaa asian valmisteluun, jotta verkostojen haltuunoton periaatteet voidaan valmistella uudelleen puhtaalta pöydältä. Kumottujen haltuunoton periaatteiden mukaan Ruoveden kunta olisi ostanut verkostot nimelliseen hintaan. Samalla verkostojen korjausvelka sekä hoito- ja ylläpitovastuu olisivat siirtyneet kunnalle. Osuuskunnilta kunnalle siirtyviltä asiakkailta olisi peritty teknisen lautakunnan osuuskuntakohtaisesti vahvistama liittymismaksu.

Paikalliset kylätason vesiosuuskunnat tekevät arvokasta työtä toisin kuin valtionavustuksilla toimivat kansalaisjärjestöt. Jos jokin vesiosuuskunta ei enää kykene toimittamaan ihmisille vettä, kunnan on otettava sen verkosto haltuunsa tavalla tai toisella. Haltuunotto ei tarkoita, että osuuskunnan tekemä työ olisi ollut turhaa – kunta jatkaa siitä, mihin osuuskunta on päässyt, ja varmistaa, että vesihuolto toimii myös silloin, kun omasta kylästä ei enää löydy tekijöitä. Jos ja kun verovarojen käyttöä on priorisoitava, ihmisten perustarpeiden on oltava ensisijalla heti maanpuolustuksen jälkeen.

Jos haluat vaikuttaa Mänttä‑Vilppulan linjauksiin, jotka se tekee vuosina 2028-2030 vesiosuuskuntien yhdistämistä ja haltuunottoa koskien, lähetä palautetta kaupunkikehitysjohtaja Jari Ihaiselle jari.ihainen@taidekaupunki.fi ja infrapalvelupäällikkö Arto Myllylälle arto.myllyla@taidekaupunki.fi, tai suoraan kaupunkikehityslautakunnalle, jonka virallisena tehtävänä on hoitaa vesihuoltoa koskevat kehittämistehtävät.

Lähteet

Arttu tutkiiHyvinvointiLainsäädäntöTurvallisuusYhteiskunta