Olen jakanut yritykseni voittovaroista osinkoa itselleni joka vuosi sen verran, mikä on ollut verotuksellisesti järkevää. Olen maksanut itselleni myös palkkaa, jos se on ollut verotuksellisesti järkevää. Olen lainannut nämä rahat takaisin yritykselleni, jotta yritykseni voisi tehdä investointeja, jotka ovat verotuksellisesti järkeviä. Tänä keväänä en kuitenkaan enää keksinyt yritykselleni muita investointikohteita kuin Honda‑telakärryn viinirypäleiden keräämiseksi. Henkilökohtaisen säästötilini saldo alkoi näyttää hurjalta.

Olen sijoittanut osakkeisiin muutamia kertoja kauan aikaa sitten. Ensimmäiset osakkeeni ostin kävelemällä pankkiin ja ostamalla tiskiltä KOP:n osakkeita. KOP:n ja SYP:n fuusioituminen Meritaksi oli katastrofi. Osallistuin Soneran osakeantiin maksamalla merkintähinnan valtion tukemalla opintolainalla. Se oli menestys. Ostin Saunalahden osakkeita pörssistä laskevaan kurssiin keskihinnan laskemiseksi. Se oli katastrofi. Koronakriisin alettua ostin Goforen osakkeita ja myin ne kuukauden kuluttua yli 40 %:n voitolla. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ostin Huhtamäen osakkeita, mutta en uskaltanut istua niiden päällä kuin 6 päivää. En enää ikinä aio poimia salkkuuni yksittäisiä osakkeita. Samasta syystä pidän osakesäästötiliä ihmisille vaarallisena.

Yritykseni asiakkaat lähtivät lomille — ja minä lähdin opiskelemaan sijoittamista. Selvitin aluksi, missä mennään. Shillerin CAPE-lukua (Cyclically Adjusted Price/Earnings) käytetään markkinoiden pitkän aikavälin arvostustason mittarina. S&P 500 on Yhdysvaltojen tärkein osakeindeksi, joka koostuu 500 suurimmasta pörssilistatusta yhtiöstä. Sen CAPE-luku on historiallisesti liikkunut 15–20 välillä. S&P 500:n CAPE-luku oli syyskuussa 1929 juuri ennen suurta pörssiromahdusta 33. IT-kuplan huipulla joulukuussa 1999 se oli 44. S&P 500:n CAPE-luku ylitti 40:n kesäkuussa 2026. Kun CAPE-luku nousee tällaisiin lukemiin, markkinoita pidetään yleisesti historiallisen kalliina.

Seuraavaksi vertailin eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten pörssiyritysten P/E‑lukuja. Yleinen käsitys on, etteivät yhdysvaltalaisten osakkeiden P/E‑luvut ole vielä liian korkeita. Esimerkiksi NVIDIAn P/E-luku on tätä kirjoittaessani 32, Micron Technologyn 22, Amazonin 22, Alphabetin 17 ja Microsoftin 23. P/E‑lukuihin voi silti liittyä harha, josta Tuomo Vuolteenaho ja Vesa Puttonen keskustelivat hiljattain. Nimittäin P/E‑luvun laskennassa käytetty E sisältää myös sijoitusten spekulatiiviset realisoitumattomat arvonmuutokset, jolloin P/E näyttää todellista matalammalta (tai korkeammalta). Tarkistin, että harha todellakin näkyy esimerkiksi Magnificent Seven ‑yhtiöiden tuloslaskelmissa (vertaa liikevoittoa ja tulosta ennen veroja). Vaikka olisin väärässä tai osittain väärässä, S&P 500:iin kuuluvien yhtiöiden P/E-luvut ovat silti keskimäärin korkealla, mikä merkitsee niiden osakkeille keskimäärin matalaa tuotto‑odotusta.

Tulin siihen johtopäätökseen, että sijoitan säästötililläni olevat rahani korkorahastoihin. Opiskelin korkosijoittamista kolmen viikon ajan viisi tuntia päivässä. Kaiken vatuloinnin jälkeen päätin sijoittaa kahteentoista korkorahastoon, yhteen rahasto-osuusrahastoon, yhteen osakerahastoon ja viiteen ETF-osakerahastoon. En jättänyt osakerahastoja kokonaan pois, koska rahastovalinnoilla voin hallita osakeriskiä, ja osakkeet tarjoavat pitkällä aikavälillä sekä parempaa tuottoa että luontaista inflaatiosuojaa. Päätin ylipainottaa sekä koroissa että osakkeissa reilusti Eurooppaa, josta erityisesti Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. En sijoita Suomeen, koska Suomi jättää palauttamatta yritykselleni ajoneuvoveroa joka vuosi noin 500 euroa, eikä anna veroista kirjanpitokelpoista tositetta. Äänestän jaloillani. Kaikki salkkuuni valitsemani rahastot ja ETF-rahastot sijoittavat tuotot uudelleen (samaan rahastoon). Tämä on verotuksellisesti järkevää.

Olen tyytyväinen, että otin salkkuni rakentamisen vakavasti. Kun seuraan uutisia koroista, öljyn hinnasta, suhdanteista ja inflaatiosta, pystyn nyt arvioimaan melko hyvin, miten salkkuni reagoi. Esimerkiksi tällä hetkellä arvioin, että euroalueen korkomarkkinat ovat alkaneet hinnoitella EKP:n mahdollista koronnostoa. Tätä arviota tukevat euroalueen BKT:n odotettua nopeampi kasvu (0,7 % → 1,0 %), öljyn hinnan nousun aiheuttamat inflaatiopaineet sekä Saksan odotettua korkeampi vuotuinen inflaatio (2,3 % → 2,8 %). EKP:n mahdollinen koronnosto koskee lyhyitä ohjauskorkoja. Vertailun vuoksi tällä hetkellä korkomarkkina on hinnoitellut pitkien 30-vuotisten valtionlainojen korot Yhdysvalloissa 5,2 %:iin, Britanniassa 5,7 %:iin, ja Saksassa 3,6 %:iin. Korkojen nousu heikentää aluksi erityisesti pitkän koron rahastojen tuottoja, mutta parantaa niiden tuotto-odotuksia pidemmällä aikavälillä.

Seuraavaksi esittelen, miten hajautin uuden salkkuni. Rahastojen vuosituotot olen katsonut rahastojen omilta verkkosivuilta, koska välittäjien sovelluksissa näkyvissä rolling‑tuotoissa (12 kk, 3 v, 5 v, 10 v) on matemaattinen ja visuaalinen harha. Rahastojen arvonkehitystä kannattaa seurata omilla silmillä niiden NAV-arvojen (Net Asset Value) kehitystä seuraamalla. Tämänkin opin tänä kesänä. Mainitsemani keskihajonnat olen kuitenkin katsonut välittäjäni (Nordnet) riskimittareista, en alkuperäisistä lähteistä.

⚠️ Olen vasta aloittelija. Tämä artikkeli ei sisällä ilmaista tai maksullista sijoitusneuvontaa.

Lyhyet korot (33 %)

Nämä rahastot sijoittavat lyhyen juoksuajan yritys- ja pankkikorkoinstrumentteihin sekä muihin korkoa tuottaviin sijoituskohteisiin, painottaen erityisesti pohjoismaisia liikkeeseenlaskijoita. Nämä rahastot ovat aktiivisia, mutta niiden juoksevat kulut ovat pienet.

Näiden rahastojen keskihajonta on matala, noin 6 %, mikä kertoo vakaasta ja ennustettavasta käyttäytymisestä. Evli Likvidin ja Ålandsbanken Lyhyen Yrityskoron modifioitu duraatio on noin 0,5 vuotta. Kun korot nousevat 1 %-yksikköä, rahastojen arvo laskee 0,5 %. Korkoriski on pieni, koska velkakirjat uudistuvat nopeasti. Sen sijaan Evli Lyhyen Yrityslainan modifioitu duraatio on virallisesti 0–2,5 vuotta, mutta käytännössä noin 2 vuotta. Kun korot nousevat 1 %-yksikköä, rahaston arvo laskee 2 %. Korkoriski on suurempi, koska velkakirjat uudistuvat hitaammin. Näiden rahastojen luottoriski on lähes olematon. Tämä salkun osa tasoittaa kokonaisuuden arvonvaihtelua, tarjoaa likviditeettiä ja tuottaa tasaisesti ilman suuria markkinaliikkeitä.

Näiden rahastojen tuotto oli salkkuni painoarvoilla vuonna 2023 noin 4,9 %, vuonna 2024 noin 4,6 % ja vuonna 2025 noin 2,6 %.

Investment Grade (13 %)

Danske Invest Nordic IG Corporate Bond (25 %)
Evli Pohjoismaat Yrityslaina (38 %)
Swedbank Robur Corp Bond Nordic (38 %)

Nämä rahastot sijoittavat vakavaraisiin pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin yrityksiin, joiden joukkovelkakirjat ovat pääosin Investment Grade ‑tasoa. Ne keskittyvät laadukkaisiin yrityslainoihin, joissa luottoriski on maltillinen ja korkotuotto tasainen. Nämä rahastot ovat aktiivisia, mutta niiden juoksevat kulut ovat melko pienet.

Näiden rahastojen keskihajonta on lyhyiden korkojen tasolla, noin 6 %, mikä kertoo vakaasta ja ennustettavasta käyttäytymisestä. Dansken rahaston modifioitu duraatio on virallisesti 1–4 vuotta, mutta käytännössä noin 2 vuotta. Evlin rahaston modifioitu duraatio on virallisesti 2–4 vuotta, mutta käytännössä myöskin noin 2 vuotta. Kun korot nousevat 1 %-yksikköä, rahastojen arvo laskee 2 %. Swedbankin rahaston modifioitu duraatio on sen sijaan vain noin 1 vuosi. Kun korot nousevat 1 %-yksikköä, rahaston arvo laskee 1 %. Tämä johtuu siitä, että salkussa on pääosin vaihtuvakorkoisia (Callable Floating/FRN) velkakirjoja. Kaikkien näiden rahastojen luottoriski on hieman lyhyitä korkoja korkeampi. Tämä salkun osa tarjoaa lyhyitä korkoja korkeampaa tuottoa lähes samalla riskitasolla.

Näiden rahastojen tuotto oli salkkuni painoarvoilla vuonna 2023 noin 7,4 %, vuonna 2024 noin 6,6 % ja vuonna 2025 noin 4,2 %.

High Yield (15 %)

Nämä rahastot sijoittavat eurooppalaisiin ja pohjoismaisiin yrityksiin, joiden joukkovelkakirjat ovat luottoluokitukseltaan Investment Grade ‑tasoa matalampia. High Yield ‑lainoissa korkoriski on sama tai pienempi kuin Investment Grade -lainoissa, mutta luottoriski on merkittävästi suurempi. Nämä rahastot ovat aktiivisia ja niiden juoksevat kulut ovat melko suuret.

Lannebon pohjoismaisen rahaston keskihajonta on vain noin 2 %, mikä kertoo erittäin vakaasta ja ennustettavasta käyttäytymisestä. Evlin pohjoismaisen rahaston keskihajonta on noin 5 %. Aktian ja Evlin eurooppalaisten rahastojen keskihajonta on noin 6 %. Lannebon ja Evlin pohjoismaisten rahastojen modifioitu duraatio on noin 1 vuosi. Kun korot nousevat 1 %-yksikköä, rahastojen arvo laskee 1 %. Tämä johtuu siitä, että näiden rahastojen salkuissa on paljon vaihtuvakorkoisia (Callable Floating/FRN) velkakirjoja. Aktian eurooppalaisen rahaston modifioitu duraatio on noin 2–2,5 vuotta ja Evlin rahaston noin 2–3 vuotta. Kun korot nousevat 1 %-yksikköä, rahastojen arvo laskee 2–3 %. Tämä johtuu siitä, että näiden rahastojen salkuissa on paljon kiinteäkorkoisia (Callable Fixed) velkakirjoja. Yritysten tuloskunto, sektorikehitys ja markkinasentimentti tuovat High Yield -markkinaan kuitenkin rakenteellista luottoriskiä, joka hinnoitellaan velkakirjoihin riskilisällä. Kun uusien lainojen riskilisä levenee, rahastojen arvo laskee, koska rahastojen salkuissa on vielä paljon kapeamman riskilisän velkakirjoja. Tämä salkun osa tarjoaa Investment Grade ‑lainoja korkeampaa tuottoa ja toimii riskillisenä korkokerroksena osakkeiden ja Investment Grade ‑lainojen välissä.

Näiden rahastojen tuotto oli salkkuni painoarvoilla vuonna 2023 noin 11,0 %, vuonna 2024 noin 7,6 % ja vuonna 2025 noin 5,1 %.

Kehittyvät markkinat (5 %)

Aktia Emerging Market Local Curr Bond+ (50 %)
Aktia Emerging Market Local Curr Frontier Bond+ (50 %)

Nämä rahastot sijoittavat kehittyvien talouksien valtionlainoihin paikallisessa valuutassa, painottaen Latinalaisen Amerikan, Aasian, Afrikan ja Itä‑Euroopan korkomarkkinoita. Frontier‑rahasto laajentaa hajautusta vielä korkeamman riskin maihin, joissa korkotaso ja tuotto‑odotus ovat selvästi korkeampia. Rahastojen Aasian painot kohdistuvat Intiaan ja Tiger Cub ‑talouksiin (Indonesia, Filippiinit, Malesia, Thaimaa ja Vietnam). Nämä rahastot ovat aktiivisia ja niiden juoksevat kulut ovat suuria.

Korkotaso on kehittyvissä talouksissa tyypillisesti 6–12 %, ja koska rahastot ovat valuuttasuojaukseltaan avoimia, tuottoon vaikuttavat sekä korkotaso että kehittyvien maiden valuuttojen liikkeet suhteessa euroon. Kun paikallisvaluutta vahvistuu euroon nähden, euromääräinen tuotto nousee. Näiden rahastojen arvonkehitys ei seuraa yksi yhteen länsimaiden korkosykliä tai taantumapelkoja, koska sijoituskohteet ovat paikallisvaluuttamääräisiä ja kehittyvien maiden taloussyklit ovat erillisiä Euroopasta ja Yhdysvalloista. Ne ovat kuitenkin hieman herkempiä Yhdysvaltojen talouskehitykselle kuin Euroopan, erityisesti dollarin vahvuuden ja globaalin riskisentimentin kautta.

Näiden rahastojen tuotto oli salkkuni painoarvoilla vuonna 2023 noin 6,1 %, vuonna 2024 noin 6,4 % ja vuonna 2025 noin 6,6 %.

Rahasto-osuusrahastot (11 %)

Nordnet One Varovainen (31.7.2026)
- SEB Corporate Bond Fund (16,77 %)
- SEB Dynamic Bond Fund (14,83 %)
- SEB Euro Bond Fund (14,66 %)
- SEB Green Bond IC EUR (10,92 %)
- SEB Euro Short Rate Fund (5,64 %)
- SEB Global High Yield (1,88 %)
- SEB Hybrid Capital Bond Fund O (1,75 %)
- Nordnet Maailma Indeksi (7,81 %)
- Nordnet USA Indeksi (6,78 %)
- Nordnet Eurooppa Indeksi (3,70 %)
- Nordnet Teknologia Indeksi (3,45 %)
- Nordnet Kehittyvät Markkinat Indeksi (3,10 %)
- Nordnet Danmark Indeks (1,55 %)
- Nordnet Sverige Index (1,48 %)
- Nordnet Suomi Indeksi (1,32 %)
- Nordnet Norge Indeks (1,18 %)

Tämä rahasto sijoittaa korkorahastoihin ja osakeindeksirahastoihin. Osakepaino on tyypillisesti noin 20–30 %. Korkosalkku koostuu lyhyistä ja keskipitkistä joukkovelkakirjoista, joiden korkoriski on kohtuullinen ja luottoriski maltillinen. Osakepaino on hajautettu laajasti globaalisti. Tämä rahasto on aktiivinen, mutta sen juoksevat kulut ovat melko maltilliset.

Tämän rahaston keskihajonta on matala, mikä kertoo vakaasta ja ennustettavasta käyttäytymisestä. Rahaston korkosijoitusten keskihajonta lienee 6 % ja modifioitu duraatio 1–2 vuotta. En ole selvittänyt näitä lukuja alarahastokohtaisesti. Rahaston keskihajontaa ohjaa pääasiassa osakepaino. Tämä salkun osa yhdistää vakaan korkokerroksen ja maltillisen osakekerroksen, jossa jälkimmäinen on keskihajonnan varsinainen ajuri.

Tämä rahasto tuotti vuonna 2023 noin 10,8 %, vuonna 2024 noin 10,4 % ja vuonna 2025 noin 4,8 %.

Hyvä tietää! Jos ihmettelet, miksi ostin rahasto‑osuusrahastoa, joka on vieläpä yhdistelmärahasto, voin selittää. Rahasto omistaa ainoastaan Skandinaviska Enskilda Bankenin korkorahastoja ja Nordnetin osakerahastoja. Korkorahastojen paino on 66 % ja osakerahastojen 34 %. SEB‑rahastot ovat IC‑sarjaa, joka on tarkoitettu institutionaalisille sijoittajille. Rahaston kaikkien alarahastojen juoksevien kulujen painotettu keskiarvo on tällä hetkellä 0,29 %. EU:n KIID/PRIIPs‑sääntely edellyttää, että rahasto‑osuusrahasto sisällyttää alarahastojen kulut omaan juoksevien kulujen lukemaansa ja raportoi ne yhtenä kokonaiskuluna. Koska rahaston juoksevat kulut ovat 0,48 %, rahaston oma osuus juoksevista kuluista on tällä hetkellä 0,48 % – 0,29 % = 0,19 %. Jos rakentaisin vastaavan salkun itse, joutuisin ostamaan SEB-rahastojen C‑sarjan rahastoja, jotka on tarkoitettu yksityissijoittajille, ja tällaisen salkun juoksevien kulujen painotettu keskiarvo olisi 0,53 %. Se olisi enemmän kuin 0,48 %. Rahasto sopii sijoitusprofiiliini, koska SEB-rahastot ovat sopivasti erityyppisiä kuin muut korkorahastoni.

Osinkoyhtiöt (8 %)

Nämä pörssinoteeratut ETF-rahastot sijoittavat korkean osinkotuoton yhtiöihin Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Amundin rahasto pyrkii seuraamaan MSCI:n eurooppalaista osinkoindeksiä (MSCI Europe High Dividend Yield Index). Vanguardin rahasto puolestaan pyrkii seuraamaan FTSE:n maailmanlaajuista osinkoindeksiä (FTSE All-World High Dividend Yield Index). Nämä rahastot ovat passiivisia ja niiden juoksevat kulut ovat pienet.

Näiden rahastojen keskihajonta asettuu tyypillisesti 8–11 prosentin välille, mikä on osakepainotteiselle sijoitukselle maltillinen taso ja kertoo vakaasta käyttäytymisestä. Tämä salkun osa toimii vakaana osakekerroksena: se tarjoaa tasaisempaa tuottoa kuin kasvuosakkeet, hyötyy korkojen laskusta ja kestää kohtuullisesti myös mahdolliset koronnostot.

Amundin eurooppalainen rahasto tuotti vuonna 2023 noin 14,6 %, vuonna 2024 noin 10,2 % ja vuonna 2025 noin 18,7 %. Vanguardin maailmanlaajuinen rahasto tuotti vuonna 2023 noin 7,6 %, vuonna 2024 noin 16,4 % ja vuonna 2025 noin 11,8 %.

Arvoyhtiöt (8 %)

Nämä pörssinoteeratut ETF-rahastot sijoittavat eurooppalaisiin ja yhdysvaltalaisiin arvoyhtiöihin. Eurooppalainen arvorahasto pyrkii seuraamaan MSCI:n eurooppalaista tehostettua arvoindeksiä (MSCI Europe Enhanced Value Index). Yhdysvaltalainen arvorahasto pyrkii seuraamaan MSCI:n yhdysvaltalaista tehostettua arvoindeksiä (MSCI USA Enhanced Value Index). Nämä rahastot ovat passiivisia ja niiden juoksevat kulut ovat pienet.

Näiden rahastojen keskihajonta asettuu tyypillisesti 12–20 prosentin välille, mikä on arvoyhtiöille tyypillinen taso ja kertoo hieman syklistä käyttäytymisestä. Eurooppalaisen arvorahaston keskihajonta on ollut viime vuosina noin 11,7 %, kun taas yhdysvaltalaisen arvorahaston keskihajonta on ollut selvästi korkeampi, noin 19,6 %. Tämä salkun osa muodostaa arvopainotteisen osakekerroksen, joka hyötyy taloussyklin vahvistumisesta ja tarjoaa potentiaalia arvostuskertoimien nousuun, mutta voi liikkua voimakkaammin kuin vakaat osinkoyhtiöt.

iSharesin eurooppalainen rahasto tuotti vuonna 2023 noin 14,5 %, vuonna 2024 noin 10,4 % ja vuonna 2025 noin 35,3 %. iSharesin yhdysvaltalainen rahasto tuotti vuonna 2023 noin 9,8 %, vuonna 2024 noin 13,5 % ja vuonna 2025 noin 16,7 %.

Laatuyhtiöt (4 %)

iShares Edge MSCI USA Quality Factor UCITS ETF

Tämä pörssinoteerattu ETF-rahasto sijoittaa yhdysvaltalaisiin laatuyhtiöihin. Rahasto pyrkii seuraamaan MSCI:n yhdysvaltalaista sektorineutraalia laatuindeksiä (MSCI USA Sector Neutral Quality Index). Tämä rahasto on passiivinen ja sen juoksevat kulut ovat pienet.

Rahaston keskihajonta on ollut viime vuosina noin 12–13 prosentin tasolla, mikä on selvästi maltillisempi kuin laajalla Yhdysvaltain osakemarkkinalla. Tämä kertoo vakaasta ja ennustettavasta käyttäytymisestä: laatuyhtiöt ovat tyypillisesti kannattavia, velattomia ja tulokseltaan tasaisia, mikä vähentää kurssiheilahteluja. Tämä salkun osa muodostaa laadukkaan ja vakaan osakekerroksen, joka tasapainottaa arvon ja kasvun vaihtelua ja tarjoaa pitkällä aikavälillä tasaisen tuottoprofiilin.

Tämä rahasto tuotti vuonna 2023 noin 25,9 %, vuonna 2024 noin 29,7 % ja vuonna 2025 noin -0,5 %.

Erikoiset (2 %)

SKAGEN Vekst

Tämä rahasto sijoittaa pohjoismaisiin ja kansainvälisiin osakkeisiin, painottaen kohtuullisesti hinnoiteltuja ja vakaasti kannattavia yhtiöitä. Sijoituskohteet ovat tyypillisesti finanssi‑, teollisuus‑ ja kulutussektoreilla, ja rahasto etsii yrityksiä, joiden arvostustaso on maltillinen suhteessa niiden tuloksentekokykyyn. Rahasto on arvo- ja kasvurahaston hybridi, jossa arvolla on selvä pääpaino. Tämä rahasto on aktiivinen ja sen juoksevat kulut ovat melko suuret.

Rahaston keskihajonta on osakerahastoksi maltillinen, mikä kertoo vakaasta ja ennustettavasta käyttäytymisestä. Arvopainotteinen sijoitusstrategia vähentää kurssiheilahteluja, ja laaja maantieteellinen hajautus tasoittaa yksittäisten yhtiöiden ja toimialojen vaikutusta. Tämä salkun osa muodostaa vakaamman osakekerroksen, joka ei perustu korkeisiin kasvuodotuksiin vaan yritysten tasaisiin tuloksiin.

Viime vuosien toteutuneet tuotot ovat olleet vahvoja. Tämä rahasto tuotti vuonna 2023 noin 13,7 %, vuonna 2024 noin 11,9 % ja vuonna 2025 noin 17,8 %.