Olen jakanut yritykseni voittovaroista osinkoa itselleni joka vuosi sen verran, mikä on ollut verotuksellisesti järkevää. Olen maksanut itselleni myös palkkaa, jos se on ollut verotuksellisesti järkevää. Olen lainannut nämä rahat takaisin yritykselleni, jotta yritykseni voisi tehdä investointeja, jotka ovat verotuksellisesti järkeviä. Tänä keväänä en kuitenkaan enää keksinyt yritykselleni muita investointikohteita kuin Honda HP500 ‑telakärryn viinirypäleiden keräämiseksi. Henkilökohtaisen säästötilini saldo alkoi näyttää hurjalta.
Olen sijoittanut osakkeisiin muutamia kertoja kauan aikaa sitten. Ensimmäiset osakkeeni ostin kävelemällä pankkiin ja ostamalla tiskiltä KOP:n osakkeita. KOP:n ja SYP:n fuusioituminen Meritaksi oli katastrofi. Osallistuin Soneran osakeantiin maksamalla merkintähinnan valtion tukemalla opintolainalla. Se oli menestys. Ostin Saunalahden osakkeita pörssistä laskevaan kurssiin keskihinnan laskemiseksi. Se oli katastrofi. Koronakriisin alettua ostin Goforen osakkeita ja myin ne kuukauden kuluttua yli 40 %:n voitolla. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ostin Huhtamäen osakkeita, mutta en uskaltanut istua niiden päällä kuin 6 päivää. En enää ikinä aio poimia salkkuuni yksittäisiä osakkeita. Samasta syystä pidän osakesäästötiliä ihmisille vaarallisena.
Yritykseni asiakkaat lähtivät lomille — ja minä lähdin miesluolaani opiskelemaan sijoittamista. Selvitin aluksi, missä mennään. Shillerin CAPE-lukua (Cyclically Adjusted Price/Earnings) käytetään markkinoiden pitkän aikavälin arvostustason mittarina. S&P 500 on Yhdysvaltojen tärkein osakeindeksi, joka koostuu 500 suurimmasta pörssilistatusta yhtiöstä. Sen CAPE-luku on historiallisesti liikkunut 15–20 välillä. S&P 500:n CAPE-luku oli syyskuussa 1929 juuri ennen suurta pörssiromahdusta 33. IT-kuplan huipulla joulukuussa 1999 se oli 44. S&P 500:n CAPE-luku ylitti 40:n kesäkuussa 2026. Kun CAPE-luku nousee tällaisiin lukemiin, markkinoita pidetään yleisesti historiallisen kalliina.
Seuraavaksi vertailin eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten pörssiyritysten P/E‑lukuja. Yleinen käsitys on, etteivät yhdysvaltalaisten osakkeiden P/E‑luvut ole vielä liian korkeita. Esimerkiksi NVIDIAn P/E-luku on tätä kirjoittaessani 32, Micron Technologyn 22, Metan 22, Alphabetin 17 ja Microsoftin 23. P/E‑lukuihin voi silti liittyä harha, josta Tuomo Vuolteenaho ja Vesa Puttonen keskustelivat hiljattain. Nimittäin joissakin yhtiöissä P/E‑luvun laskennassa käytetty E sisältää sijoitusten arvonmuutoksia, jolloin P/E näyttää todellista matalammalta (tai korkeammalta). Erikoista on, ettei Magnificent Seven ‑ryhmän eli Applen, Microsoftin, Alphabetin, Amazonin, Metan, NVIDIAn ja Teslan E‑luvuissa ole tällaista harhaa. Ehkä kyseessä on jokin väärinkäsitys. Sen tiedän, että Berkshire Hathawayn kohdalla harha on olemassa. Analyytikot ymmärtävät laskea itse operatiivisen toiminnan P/OpE-luvut, mutta kuinka suuri osa sijoittajista ymmärtää.
Tulin siihen johtopäätökseen, että sijoitan säästötililläni olevat rahani korkorahastoihin. Opiskelin korkosijoittamista kolmen viikon ajan viisi tuntia päivässä. Kaiken vatuloinnin jälkeen päätin sijoittaa kahteentoista korkorahastoon, neljään osakerahastoon ja viiteen ETF-osakerahastoon. En jättänyt osakerahastoja kokonaan pois, koska rahastovalinnoilla pystyn rajaamaan osakeriskiä ja osakkeet tarjoavat pitkällä aikavälillä luontaisen inflaatiosuojan. Päätin ylipainottaa sekä koroissa että osakkeissa reilusti Eurooppaa, josta erityisesti Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. Kaikki salkkuuni valitsemani rahastot ja ETF-rahastot sijoittavat tuotot uudelleen (samaan rahastoon). Tämä on verotuksellisesti järkevää.
Olen tyytyväinen, että otin salkkuni rakentamisen vakavasti. Kun seuraan uutisia koroista, öljyn hinnasta, suhdanteista ja inflaatiosta, pystyn nyt arvioimaan melko hyvin, miten salkkuni reagoi. Esimerkiksi tällä hetkellä arvioin, että markkinat ovat alkaneet hinnoitella EKP:n mahdollista koronnostoa. Tätä arviota tukevat euroalueen BKT:n odotettua nopeampi kasvu (0,7 % → 1,0 %), öljyn hinnan nousun aiheuttamat inflaatiopaineet sekä Saksan odotettua korkeampi vuotuinen inflaatio (2,3 % → 2,8 %). Korkojen nousu heikentää aluksi erityisesti pitkän koron rahastojen tuottoja, mutta parantaa niiden tuotto-odotuksia pidemmällä aikavälillä.
Seuraavaksi esittelen, miten hajautin uuden salkkuni. Rahastojen vuosituotot olen katsonut rahastojen omilta verkkosivuilta, koska välittäjien sovelluksissa näkyvissä rolling‑tuotoissa (12 kk, 3 v, 5 v, 10 v) on matemaattinen ja visuaalinen harha. Rahastojen arvonkehitystä kannattaa seurata omilla silmillä niiden NAV-arvojen (Net Asset Value) kehitystä seuraamalla. Tämänkin opin tänä kesänä. Mainitsemani keskihajonnat olen kuitenkin katsonut välittäjäni (Nordnet) riskimittareista, en alkuperäisistä lähteistä. Mainitsemani tuotto-odotukset ovat nimellisiä (eivät reaalisia inflaatiokorjattuja). Korostan, että olen sijoittajana vasta amatööri.
Lyhyet korot (37 %)
Nämä rahastot sijoittavat lyhyen juoksuajan yritys- ja pankkikorkoinstrumentteihin sekä muihin korkoa tuottaviin sijoituskohteisiin, painottaen erityisesti pohjoismaisia liikkeeseenlaskijoita. Nämä rahastot ovat aktiivisia, mutta niiden juoksevat kulut ovat pienet.
Näiden rahastojen keskihajonta on matala, noin 6 %, mikä kertoo vakaasta ja ennustettavasta käyttäytymisestä. Evli Likvidin ja Ålandsbanken Lyhyen Yrityskoron modifioitu duraatio on noin 0,5 vuotta. Kun korot nousevat 1 %-yksikköä, rahastojen arvo laskee 0,5 %. Korkoriski on pieni, koska velkakirjat uudistuvat nopeasti. Sen sijaan Evli Lyhyen Yrityslainan modifioitu duraatio on virallisesti 0–2,5 vuotta, mutta käytännössä noin 2 vuotta. Kun korot nousevat 1 %-yksikköä, rahaston arvo laskee 2 %. Korkoriski on suurempi, koska velkakirjat uudistuvat hitaammin. Näiden rahastojen luottoriski on lähes olematon. Tämä salkun osa tasoittaa kokonaisuuden arvonvaihtelua, tarjoaa likviditeettiä ja tuottaa tasaisesti ilman suuria markkinaliikkeitä.
Viime vuosien toteutuneet tuotot ovat olleet vakaasti positiivisia. Nämä rahastot tuottivat vuonna 2023 noin 4–7 %, vuonna 2024 noin 4–5 % ja vuonna 2025 noin 3–4 %. Nykyisessä markkinaympäristössä näiden rahastojen tuotto‑odotus on noin 3–4 % vuodessa.
Investment Grade (13 %)
Nämä rahastot sijoittavat vakavaraisiin pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin yrityksiin, joiden joukkovelkakirjat ovat pääosin Investment Grade ‑tasoa. Ne keskittyvät laadukkaisiin yrityslainoihin, joissa luottoriski on maltillinen ja korkotuotto tasainen. Nämä rahastot ovat aktiivisia, mutta niiden juoksevat kulut ovat melko pienet.
Näiden rahastojen keskihajonta on lyhyiden korkojen tasolla, noin 6 %, mikä kertoo vakaasta ja ennustettavasta käyttäytymisestä. Dansken rahaston modifioitu duraatio on virallisesti 1–4 vuotta, mutta käytännössä noin 2 vuotta. Evlin rahaston modifioitu duraatio on virallisesti 2–4 vuotta, mutta käytännössä myöskin noin 2 vuotta. Kun korot nousevat 1 %-yksikköä, rahastojen arvo laskee 2 %. Swedbankin rahaston modifioitu duraatio on sen sijaan vain noin 1 vuosi. Kun korot nousevat 1 %-yksikköä, rahaston arvo laskee 1 %. Tämä johtuu siitä, että salkussa on pääosin vaihtuvakorkoisia (Callable Floating/FRN) velkakirjoja. Kaikkien näiden rahastojen luottoriski on hieman lyhyitä korkoja korkeampi. Tämä salkun osa tarjoaa lyhyitä korkoja korkeampaa tuottoa lähes samalla riskitasolla.
Viime vuosien toteutuneet tuotot ovat olleet vakaasti positiivisia. Nämä rahastot tuottivat vuonna 2023 noin 6–8 %, vuonna 2024 noin 4–7 % ja vuonna 2025 noin 3–5 %. Nykyisessä markkinaympäristössä näiden rahastojen tuotto‑odotus on noin 3–4 % vuodessa.
High Yield (16 %)
- Lannebo High Yield
- Evli Nordic High Yield
- Aktia European High Yield Bond+
- Evli High Yield Yrityslaina
Nämä rahastot sijoittavat eurooppalaisiin ja pohjoismaisiin yrityksiin, joiden joukkovelkakirjat ovat luottoluokitukseltaan Investment Grade ‑tasoa matalampia. High Yield ‑lainoissa korkoriski on sama tai pienempi kuin Investment Grade -lainoissa, mutta luottoriski on merkittävästi suurempi. Nämä rahastot ovat aktiivisia ja niiden juoksevat kulut ovat melko suuret.
Lannebon pohjoismaisen rahaston keskihajonta on vain noin 2 %, mikä kertoo erittäin vakaasta ja ennustettavasta käyttäytymisestä. Evlin pohjoismaisen rahaston keskihajonta on noin 5 %. Aktian ja Evlin eurooppalaisten rahastojen keskihajonta on noin 6 %. Lannebon ja Evlin pohjoismaisten rahastojen modifioitu duraatio on noin 1 vuosi. Kun korot nousevat 1 %-yksikköä, rahastojen arvo laskee 1 %. Tämä johtuu siitä, että näiden rahastojen salkuissa on paljon vaihtuvakorkoisia (Callable Floating/FRN) velkakirjoja. Aktian eurooppalaisen rahaston modifioitu duraatio on noin 2–2,5 vuotta ja Evlin rahaston noin 2–3 vuotta. Kun korot nousevat 1 %-yksikköä, rahastojen arvo laskee 2–3 %. Tämä johtuu siitä, että näiden rahastojen salkuissa on paljon kiinteäkorkoisia (Callable Fixed) velkakirjoja. Yritysten tuloskunto, sektorikehitys ja markkinasentimentti tuovat High Yield -markkinaan kuitenkin rakenteellista luottoriskiä, joka hinnoitellaan velkakirjoihin riskilisällä. Kun uusien lainojen riskilisä levenee, rahastojen arvo laskee, koska rahastojen salkuissa on vielä paljon kapeamman riskilisän velkakirjoja. Tämä salkun osa tarjoaa Investment Grade ‑lainoja korkeampaa tuottoa ja toimii riskillisenä korkokerroksena osakkeiden ja Investment Grade ‑lainojen välissä.
Viime vuosien toteutuneet tuotot ovat olleet vahvoja. Nämä rahastot tuottivat vuonna 2023 noin 10–12 %, vuonna 2024 noin 8–9 % ja vuonna 2025 noin 5–6 %. Nykyisessä markkinaympäristössä näiden rahastojen tuotto‑odotus on noin 5–7 % vuodessa.
Kehittyvät markkinat (5 %)
Nämä rahastot sijoittavat kehittyvien talouksien valtionlainoihin paikallisessa valuutassa, painottaen Latinalaisen Amerikan, Aasian, Afrikan ja Itä‑Euroopan korkomarkkinoita. Frontier‑rahasto laajentaa hajautusta vielä korkeamman riskin maihin, joissa korkotaso ja tuotto‑odotus ovat selvästi korkeampia. Korkotaso on kehittyvissä talouksissa tyypillisesti 7–12 %, ja koska rahastot ovat valuuttasuojaukseltaan avoimia, tuottoon vaikuttavat sekä korkotaso että kehittyvien maiden valuuttojen liikkeet suhteessa euroon. Nämä rahastot ovat aktiivisia ja niiden juoksevat kulut ovat suuria.
Näiden rahastojen arvonkehitys ei seuraa yksi yhteen länsimaiden korkosykliä tai taantumapelkoja, koska sijoituskohteet ovat paikallisvaluuttamääräisiä ja kehittyvien maiden taloussyklit ovat erillisiä Euroopasta ja Yhdysvalloista. Ne ovat kuitenkin hieman herkempiä Yhdysvaltojen talouskehitykselle kuin Euroopan, erityisesti dollarin vahvuuden ja globaalin riskisentimentin kautta. Rahastojen Aasian painot kohdistuvat Intiaan ja Tiger Cub ‑talouksiin (Indonesia, Filippiinit, Malesia, Thaimaa ja Vietnam). Valuuttakurssien liikkeet tuovat tuottoihin yhden muuttujan lisää: paikallisvaluutat voivat vahvistua tai heikentyä makrotalouden, inflaation ja poliittisten päätösten seurauksena, mikä vaikuttaa euromääräiseen tuottoon.
Viime vuosien toteutuneet tuotot ovat olleet vahvoja. Nämä rahastot tuottivat vuonna 2023 noin 5–7 %, vuonna 2024 noin 6–10 % ja vuonna 2025 noin 5–18 %, riippuen rahaston riskitasosta. Nykyisessä markkinaympäristössä näiden rahastojen tuotto‑odotus on noin 6–10 % vuodessa.
Pienet ja keskisuuret yhtiöt (6 %)
Esittelen tämän kohdan myöhemmin…
Osinkoyhtiöt (8 %)
- Amundi MSCI Europe High Dividend Factor UCITS ETF
- Vanguard FTSE All-World High Dividend Yield UCITS ETF
Nämä pörssinoteeratut ETF-rahastot sijoittavat korkean osinkotuoton yhtiöihin Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Amundin rahasto pyrkii seuraamaan MSCI:n eurooppalaista osinkoindeksiä (MSCI Europe High Dividend Yield Index). Vanguardin rahasto puolestaan pyrkii seuraamaan FTSE:n maailmanlaajuista osinkoindeksiä (FTSE All-World High Dividend Yield Index). Nämä rahastot ovat passiivisia ja niiden juoksevat kulut ovat pienet.
Näiden rahastojen keskihajonta asettuu tyypillisesti 8–11 prosentin välille, mikä on osakepainotteiselle sijoitukselle maltillinen taso ja kertoo vakaasta käyttäytymisestä. Tämä salkun osa toimii vakaana osakekerroksena: se tarjoaa tasaisempaa tuottoa kuin kasvuosakkeet, hyötyy korkojen laskusta ja kestää kohtuullisesti myös mahdolliset koronnostot.
Viime vuosien toteutuneet tuotot ovat olleet vahvoja. Amundi on tuottanut 23,30 % viimeisen 12 kuukauden aikana ja 45,26 % viidessä vuodessa. Vanguard on tuottanut 28,22 % viimeisen 12 kuukauden aikana ja 80,30 % viidessä vuodessa. Vahva kehitys selittyy kahdesta tekijästä: osinkoyhtiöiden vakaat kassavirrat ovat olleet houkuttelevia epävarmassa talousympäristössä, ja korkojen lasku vuosina 2024–2026 on nostanut osakkeiden arvostuskertoimia. Kun FED ja EKP laskivat ohjauskorkoja, korkosijoitusten tuotto heikkeni suhteessa osinkoyhtiöihin, mikä lisäsi kysyntää vakaasti osinkoa maksaville yrityksille.
Nykyisessä markkinaympäristössä osinkoyhtiöiden tuotto‑odotus on noin 6–8 % vuodessa, jakaantuen osinkotuottoon ja maltilliseen arvonnousuun. Osinkoyhtiöiden arvostuksia ohjaa ennen kaikkea korkotason ja osinkotuoton välinen suhde: kun korot ovat laskeneet, osinkoyhtiöiden suhteellinen houkuttelevuus on kasvanut ja kurssit ovat nousseet, vaikka osingot eivät ole muuttuneet. Jos korkotaso nousisi uudelleen, arvostuskertoimet voisivat hetkellisesti laskea, mutta vakaat kassavirrat ja tasainen osinkotuotto tarjoavat edelleen kestävän pohjan pitkän aikavälin tuotoille.
Arvoyhtiöt (8 %)
Nämä pörssinoteeratut ETF-rahastot sijoittavat eurooppalaisiin ja yhdysvaltalaisiin arvoyhtiöihin. Eurooppalainen arvorahasto pyrkii seuraamaan MSCI:n eurooppalaista tehostettua arvoindeksiä (MSCI Europe Enhanced Value Index). Yhdysvaltalainen arvorahasto pyrkii seuraamaan MSCI:n yhdysvaltalaista tehostettua arvoindeksiä (MSCI USA Enhanced Value Index). Nämä rahastot ovat passiivisia ja niiden juoksevat kulut ovat pienet.
Näiden rahastojen keskihajonta asettuu tyypillisesti 12–20 prosentin välille, mikä on arvoyhtiöille tyypillinen taso ja kertoo hieman syklistä käyttäytymisestä. Eurooppalaisen arvorahaston keskihajonta on ollut viime vuosina noin 11,7 %, kun taas yhdysvaltalaisen arvorahaston keskihajonta on ollut selvästi korkeampi, noin 19,6 %. Tämä salkun osa muodostaa arvopainotteisen osakekerroksen, joka hyötyy taloussyklin vahvistumisesta ja tarjoaa potentiaalia arvostuskertoimien nousuun, mutta voi liikkua voimakkaammin kuin vakaat osinkoyhtiöt.
Viime vuosien toteutuneet tuotot ovat olleet vahvoja molemmilla rahastoilla. Eurooppalainen arvorahasto on tuottanut 14,5 % vuonna 2023, 10,5 % vuonna 2024 ja 35,0 % vuonna 2025. Yhdysvaltalainen arvorahasto on tuottanut 13,7 % vuonna 2023, 6,7 % vuonna 2024 ja 32,0 % vuonna 2025. Tuottojen taustalla on kaksi tekijää: arvoyhtiöiden arvostuskertoimet ovat nousseet korkojen laskiessa, ja sykliset toimialat — kuten teollisuus, rahoitus ja kulutussektorit — ovat hyötyneet talouskasvun piristymisestä vuosina 2024–2026.
Nykyisessä markkinaympäristössä arvoyhtiöiden tuotto‑odotus on noin 6–9 % vuodessa, jakaantuen maltilliseen arvonnousuun ja osinkotuottoon. Arvoyhtiöitä ohjaa ennen kaikkea taloussyklin vahvistuminen: teollisuus, rahoitus ja kulutussektorit hyötyvät, kun talouskasvu piristyy ja yritysten tulokset paranevat. Jos suhdanne heikkenisi, arvoyhtiöiden kurssit voisivat liikkua voimakkaammin, mutta kohtuulliset arvostukset ja syklinen tuloskasvu tarjoavat edelleen kestävän pohjan pitkän aikavälin tuotoille.
Laatuyhtiöt (4 %)
Tämä pörssinoteerattu ETF-rahasto sijoittaa yhdysvaltalaisiin laatuyhtiöihin. Rahasto pyrkii seuraamaan MSCI:n yhdysvaltalaista sektorineutraalia laatuindeksiä (MSCI USA Sector Neutral Quality Index). Tämä rahasto on passiivinen ja sen juoksevat kulut ovat pienet.
Rahaston keskihajonta on ollut viime vuosina noin 12–13 prosentin tasolla, mikä on selvästi maltillisempi kuin laajalla Yhdysvaltain osakemarkkinalla. Tämä kertoo vakaasta ja ennustettavasta käyttäytymisestä: laatuyhtiöt ovat tyypillisesti kannattavia, velattomia ja tulokseltaan tasaisia, mikä vähentää kurssiheilahteluja. Tämä salkun osa muodostaa laadukkaan ja vakaan osakekerroksen, joka tasapainottaa arvon ja kasvun vaihtelua ja tarjoaa pitkällä aikavälillä tasaisen tuottoprofiilin.
Viime vuosien toteutuneet tuotot ovat olleet vahvoja. Rahasto on tuottanut 30,5 % vuonna 2023, 22,0 % vuonna 2024 ja 12,5 % vuonna 2025. Vahva kehitys selittyy kahdesta tekijästä: laatuyhtiöiden tulosvakaus on ollut houkuttelevaa epävarmassa talousympäristössä, ja korkojen lasku vuosina 2024–2026 on nostanut laadukkaiden yhtiöiden arvostuskertoimia. Kun FED laski ohjauskorkoa, laadukkaiden yhtiöiden kassavirrat diskontattiin matalammalla korolla, mikä tuki kurssinousua.
Nykyisessä markkinaympäristössä laatuyhtiöiden tuotto‑odotus on noin 6–8 % vuodessa, jakaantuen maltilliseen arvonnousuun ja vakaaseen osinkotuottoon. Laatuyhtiöitä ohjaa ennen kaikkea kannattavuus ja vahva tase: velattomat ja tulokseltaan tasaiset yhtiöt kestävät talouden vaihteluita paremmin, mikä tukee niiden arvostuskertoimia. Jos korkotaso nousisi, arvostuskertoimet voisivat hetkellisesti laskea, mutta vahva kannattavuus ja tulosvakaus tarjoavat edelleen kestävän pohjan pitkän aikavälin kurssikehitykselle.
Erikoiset (2 %)
Tämä rahasto sijoittaa pohjoismaisiin ja kansainvälisiin osakkeisiin, painottaen kohtuullisesti hinnoiteltuja ja vakaasti kannattavia yhtiöitä. Sijoituskohteet ovat tyypillisesti finanssi‑, teollisuus‑ ja kulutussektoreilla, ja rahasto etsii yrityksiä, joiden arvostustaso on maltillinen suhteessa niiden tuloksentekokykyyn. Rahasto on arvo- ja kasvurahaston hybridi, jossa arvolla on selvä pääpaino. Tämä rahasto on aktiivinen ja sen juoksevat kulut ovat melko suuret.
Rahaston keskihajonta on osakerahastoksi maltillinen, mikä kertoo vakaasta ja ennustettavasta käyttäytymisestä. Arvopainotteinen sijoitusstrategia vähentää kurssiheilahteluja, ja laaja maantieteellinen hajautus tasoittaa yksittäisten yhtiöiden ja toimialojen vaikutusta. Tämä salkun osa muodostaa vakaamman osakekerroksen, joka ei perustu korkeisiin kasvuodotuksiin vaan yritysten tasaisiin tuloksiin.
Viime vuosien toteutuneet tuotot ovat olleet vahvoja. Tämä rahasto tuotti vuonna 2023 noin 21 %, vuonna 2024 noin 17 % ja vuonna 2025 noin 19 %. Vahva kehitys selittyy arvoyhtiöiden tuloskasvulla ja arvostuskertoimien nousulla: finanssi‑ ja teollisuussektorit ovat hyötyneet talousympäristön vakaantumisesta, ja tasaisesti kannattavat yhtiöt ovat tukeneet tuottoja epävarmoina aikoina. Lisäksi kansainvälinen hajautus on tarjonnut mahdollisuuksia hyötyä markkinoista, joissa arvostustasot ovat olleet kohtuullisia.
Nykyisessä markkinaympäristössä tämän rahaston tuotto‑odotus on noin 6–9 % vuodessa, jakaantuen maltilliseen arvonnousuun ja osinkotuottoon. Arvopainotteisia yhtiöitä ohjaa ennen kaikkea kohtuullinen arvostustaso ja tasainen tuloksenteko: finanssi‑ ja teollisuussektorit hyötyvät, kun talousympäristö on vakaa, ja vakaat kulutus‑ ja palveluyhtiöt tasoittavat kurssiheilahteluja. Jos markkinaympäristö heikkenisi, arvopainotteisten yhtiöiden kurssit voisivat liikkua maltillisesti, mutta kohtuulliset arvostukset ja tasainen osinkovirta tarjoavat edelleen kestävän pohjan pitkän aikavälin tuotoille.
Kehittyvä juttu
Julkaisin tämän artikkelini puolivalmiina. Korostan vielä toisen kerran, että olen sijoittajana vasta amatööri. Periaatteessa kirjoitin tämän artikkelini itseäni varten. Jos ja kun päivitän salkkuani, voin aina kerrata oppimiani asioita tai todeta, kuinka tyhmä olin. Päivitän tätä artikkeliani vielä kesän ja syksyn 2026 aikana tilanteiden edetessä.