Pirkanmaalaisia yrityksiä koskevan alueellisen jätehuoltolautakunnan hyväksymän jätetaksan mukaan jäteastian tyhjennysmaksu sisältää jätteen keräyksen ja kuljetuksen. Mikä voisi mennä pieleen? Tyhjennysmaksu ei sisällä keräystä ja kuljetusta. Renyyksi brändätty Pirkanmaan Jätehuolto Oy laskuttaa lisäksi jäteauton ”urakka-alueen reitiltä” poikkeamista koskevan lisämaksun, jota ei mainita jätetaksassa, jota alueellinen jätehuoltolautakunta ei ole esittänyt, josta kunnat eivät ole antaneet lausuntojaan, ja jota lautakunta ei ole hyväksynyt.
Selvitin, että Renyy laskuttaa Pirkanmaan syrjäseuduilla sijaitsevilta yrityksiltä jäteastian säännöllisestä tyhjentämisestä viisi–kymmenkertaisesti alueellisen jätehuoltolautakunnan hyväksymään jätetaksaan verrattuna. Lasku on suoraan ulosottokelpoinen. Vertailun vuoksi muualla Suomessa sovelletaan kuntakohtaista kuljetusmatkoista riippumatonta tasataksaa – niin sovellettaisiin Pirkanmaallakin, jos Renyy noudattaisi taksaa. Pirkanmaan syrjäseuduilla sijaitsevat yritykset ovatkin törmänneet melkoiseen esteeseen.
Esimerkki – Virtolaisen yrityksen sekajäteastian tyhjentäminen maksaa jätetaksan mukaan koko Virtain alueella 8,34 euroa/tyhjennyskerta (ALV 0 %). Jos jäteastian sijainti poikkeaa jäteauton ”urakka-alueen reitiltä” esimerkiksi 9 km yhteen suuntaan, Renyy laskuttaa 40,40 euroa/tyhjennyskerta (ALV 0 %). Jos kyseessä on 2 viikon tyhjennysväli, Renyy laskuttaa 1 050,40 euroa vuodessa (ALV 0 %), vaikka jätetaksan mukaan sen pitäisi laskuttaa 216,84 euroa vuodessa (ALV 0 %).
Jätehuollon järjestäminen Pirkanmaalla
Jätelain 32 §:n nojalla kunnat vastaavat kotitalouksien jätehuollosta. Tämä on niin sanottua kunnan ensisijaisen vastuun jätehuoltopalvelua (KV-palvelua). Yritykset vastaavat jätehuollostaan itse, eli lähtökohtaisesti yritysten tulisi ostaa jätehuoltopalvelunsa vapailta markkinoilta. Jätelain 33 §:n nojalla kuntien on kuitenkin järjestettävä yritysten jätehuolto, jos markkinaehtoisten jätehuoltopalvelujen tarjonta on jollain alueella rajoittunut ja jäte sopii kuljettavaksi ja käsiteltäväksi. Tämä on niin sanottua kunnan toissijaisen vastuun jätehuoltopalvelua (TSV-palvelua).
KV- ja TSV-palvelut eroavat toisistaan jätehuoltopalveluiltaan ja jätemaksuiltaan. Ne ovat kaksi eri maailmaansa. Esimerkiksi Pirkanmaalla kotitalouksia koskevien KV-palvelujen huonoin palvelutaso on sekajätteen osalta aluejätepisteen käyttöoikeus (vuosimaksu), mutta yrityksiä koskevissa TSV-palveluissa se on kiinteistökohtainen jätteenkuljetus (tyhjennysmaksu).
Pirkanmaalaiset kunnat ovat järjestäneet jätehuoltopalvelunsa keskitetysti. Osa pirkanmaalaisista kunnista kuuluu toiseen jätehuoltoalueeseen, esimerkiksi Valkeakoski ja Akaa, mutta ei anneta sen häiritä. Kunnallispoliitikoista koostuva alueellinen jätehuoltolautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena ja määrää pirkanmaalaisten kuntien KV- ja TSV-jätetaksoista. Uudet jätetaksat valmistelee Tampereen kaupungin jätehuoltosuunnittelija, joka saa valmistelun tueksi Renyyltä laskelmat KV‑ ja TSV‑palvelujen kustannuksista ja niiden perusteista. Tampereen kaupungin jätehuoltopäällikkö esittelee luonnokset uusista jätetaksoista alueelliselle jätehuoltolautakunnalle, joka voi muuttaa niitä tai palauttaa ne valmisteluun. Lautakunta antaa kunnille esityksensä uusista jätetaksoista, minkä jälkeen kunnat antavat niistä lausuntonsa. Lausuntojen saamisen jälkeen lautakunta voi jälleen muuttaa luonnoksia tai palauttaa ne valmisteluun. Lopuksi lautakunta hyväksyy uudet jätetaksat.
Jätehuollon järjestämisestä ja jätemaksujen laskutuksesta vastaa jätehuoltoyhtiö Renyy, jonka pirkanmaalaiset kunnat omistavat. Renyy ottaa vastaan laskutukseen liittyvät reklamaatiot, mutta siirtää niiden käsittelyn matalalla kynnyksellä jätehuoltoviranomaiselle, eli alueelliselle jätehuoltolautakunnalle. Näin sen pitääkin toimia. Kunnallispoliitikoista koostuva lautakunta ei kuitenkaan itse käsittele näitä reklamaatioita kokouksissaan vaan ne käsittelee juuri se sama Tampereen kaupungin jätehuoltopäällikkö, joka on alun perin esittänyt lautakunnalle luonnokset uusista jätetaksoista. Hänen tekemänsä ratkaisut näkyvät ainoastaan numeroina lautakunnan kokousten pöytäkirjojen ilmoitusasioita koskevassa kohdassa.
Jätemaksun perusteet
Jätelain 78 §:n nojalla kunnan on perittävä lakisääteisen jätehuollon järjestämisestä jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätelain 79 §:n nojalla kunnan perimän jätemaksun perusteina voivat olla jätteen laji, laatu, määrä, noutokerrat, keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella sekä jokin kiinteistöön liittyvä suure, kuten esimerkiksi kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrä. Lisäksi kunnan omistamasta keräysvälineestä voidaan periä vuokraa. Jätelain 79 §:n nojalla kuljetusmatka voi olla jätemaksun peruste vain, jos jäte kuljetetaan yksittäisenä kuljetuksena kiinteistöltä jäteasemalle tai jätekeskukseen. Tämä rajaus sulkee pois kaikki tulkinnat siitä, että kuljetusmatka voisi olla kiinteistöön liittyvä ”muu vastaava peruste”, joka on tarpeellinen ”jätehuollon järjestämiseksi”.
”[…] sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Jätemaksun perusteina voidaan käyttää myös kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrää, kiinteistön käyttötarkoitusta tai muuta vastaavaa perustetta, jos jätteen määrää tai laatua on vaikea luotettavasti selvittää tai jos se on tarpeellista ympäristö- tai terveyshaittojen ehkäisemiseksi tai jätehuollon järjestämiseksi.” – Jätelaki, 79 §
Jätelain 78 §:n nojalla TSV-palvelusta perittävä jätemaksu ei saa alittaa KV-palvelusta perittävää jätemaksua silloin, kun jäte on lajiltaan ja laadultaan vastaavaa. Pirkanmaalaisten kuntien lausunnoista vuoden 2026 TSV-jätetaksaesitystä koskien käy ilmi, että TSV-jätemaksujen on vastattava mahdollisimman tarkasti juuri TSV-palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia, eikä TSV-palveluja saa kompensoida KV-jätemaksuilla tai markkinaehtoisen toiminnan tuloilla.
Renyy teki viimeistään syksyllä 2025 laskelmat TSV-palvelujen kustannuksista ja niiden perusteista, ja luovutti laskelmansa alueelliselle jätehuoltolautakunnalle. Alueellinen jätehuoltolautakunta teki 22.10.2025 esityksen vuoden 2026 TSV-jätetaksaksi. Kunnilla ei ollut siihen huomautettavaa. TSV-jätetaksa hyväksyttiin lautakunnan kokouksessa 17.12.2025.
Alueellisen jätehuoltolautakunnan hyväksymiä TSV- ja KV-jätetaksoja vertailemalla voidaan päätellä, että yritys maksaa kiinteistökohtaisesta TSV-jätekuljetuksestaan noin 2–4 % enemmän kuin kotitalous KV-jätekuljetuksestaan.
Urakka-alueet ja lisämaksut kivi kengässä
Alueellinen jätehuoltolautakunta on piirtänyt kartalle kotitalouksia koskevan KV‑jätetaksan sekajätteen kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen alueet. Näillä alueilla sekajäte kerätään jäteautoon kiinteistöllä sijaitsevasta jäteastiasta. Alueen ulkopuolella sijaitsevat kotitaloudet kuljettavat sekajätteensä itse aluejätepisteeseen. Nämä kotitaloudet voivat halutessaan liittyä myös kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen, mutta tällöin niiltä laskutetaan jäteauton urakka‑alueen reitiltä poikkeamisesta aiheutuva lisämaksu. Lisämaksu on mainittu KV-jätetaksassa.
Jätelain 79 § luettelee tyhjentävästi kaikki sallitut jätemaksun perusteet. Jätehuoltoyhtiön tapa kilpailuttaa ja järjestää jätekuljetukset ovat kiellettyjä jätemaksun perusteita. Urakka-alueen reitit ja niiltä poikkeaminen ovat kiellettyjä jätemaksun perusteita. Aluejätepistejärjestelmästä poikkeaminen on kielletty jätemaksun peruste. Kuljetusmatka on kielletty jätemaksun peruste, jos jäteauto kuljettaa samalla matkalla kiinteistöltä jäteasemalle tai jätekeskukseen muidenkin kiinteistöjen jätteitä. KV-jätetaksassa mainittu urakka‑alueen reitiltä poikkeamisesta aiheutuva lisämaksu on jätelain vastainen jätemaksu. Lainvastainen jätemaksu ei muutu lailliseksi edes siviilioikeudellisella sopimuksella: KV-jätetaksaan ei saa sisällyttää sopimusperusteisia lisämaksuja, joilla kierretään jätelain pakottavia säännöksiä.
Alueellinen jätehuoltolautakunta ei ole piirtänyt kartalle yrityksiä koskevan TSV-jätetaksan sekajätteen kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen aluetta. TSV‑jätetaksan 4, 11, 12, 13, 14 ja 15 §:n nojalla jäteastian tyhjennysmaksu sisältää sekajätteen keräyksen ja kuljetuksen. Lisämaksua ei ole mainittu TSV-jätetaksassa. Ongelmana on, että Renyy laskuttaa sen.
Alueellinen jätehuoltolautakunta vastaa jätehuoltoviranomaisena siitä, että sen hyväksymät KV- ja TSV-jätetaksat täyttävät jätelain vaatimukset. Jätelain 79 ja 81 §:n nojalla jätemaksun perusteista on määrättävä jätetaksassa, ja Renyyn on laskutettava jätemaksut täsmälleen jätetaksan mukaisesti.
Renyyn tulkinta jätelaista
Selvitykseni lähti siitä, että yritykseni oli kiinnostunut siirtymään kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen. Palvelua ei kuitenkaan voinut tilata Renyyn verkkosivujen kautta, koska yritykseni liiketila ei sijainnut jäteauton ”urakka-alueen reitillä”. Jouduinkin tiedustelemaan palvelun tilaustavasta, sopimusehdoista ja hinnoista Renyyltä sähköpostitse! Renyyn kolme eri työntekijää laskivat yritykseni liiketilalle neljä kertaa keskenään erilaiset jäteastian tyhjennysmaksut. Yksi heistä katsoi maksut kotitalouksia koskevasta KV-jätetaksasta. Asiakaspalvelu oli tylyä ja epäkohteliasta. Lopuksi Renyy lähetti yritykselleni nimettömästi – ilmeisesti juristinsa laatiman – sähköpostiviestin, jossa se totesi lähes kirjaimellisesti, ettei alueellisen jätehuoltolautakunnan hyväksymä TSV-jätetaksa täytä jätelain 78 §:n vaatimuksia.
”TSV-palvelussa sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa kunnan toissijaisen vastuun jätetaksaa. Lisäksi tulee huomioitavaksi jätelain 78 §:ssä säädetty, jonka mukaan kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perittävä jätemaksu ei saa alittaa jätelain 32 §:n nojalla järjestetystä lajiltaan ja laadultaan vastaavan jätteen jätehuoltopalvelusta perittävää jätemaksua. Kun huomioidaan, että alueella ei ole kotitalouksien jätteiden osalta kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ja poikkeamamaksua sovelletaan myös kotitalouksiin, ja kun TSV-palvelun jätemaksun tulee lain nojalla olla vähintään samansuuruinen kuin kotitalouden vastaavasta jätehuoltopalvelusta perittävä jätemaksu, tulee myös TSV-palvelussa huomioitavaksi poikkeamasta perittävä maksu.” – Renyy 19.2.2026
Renyyn tulkinnan mukaan TSV‑palvelua käyttävältä yritykseltä on laskutettava jäteastian tyhjentämisestä vähintään se määrä, jonka kotitalous maksaisi KV‑palvelua käyttäessään silloin, kun se luopuisi vapaaehtoisesti aluejätepisteen käytöstä, siirtyisi kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen ja maksaisi sekä jäteastian tyhjennysmaksun että jäteauton urakka-alueen reitiltä poikkeamisesta aiheutuvan lisämaksun.
Renyyn tulkinta jätelaista on väärä muun muassa seuraavista syistä johtuen.
- Jätelain 79 § luettelee tyhjentävästi kaikki sallitut jätemaksun perusteet. Kuljetusmatkaan perustuva poikkeamamaksu (lisämaksu) on jätelain 79 §:n vastainen jätemaksun peruste. Tämä koskee sekä KV- että TSV-palveluita.
- TSV-palvelua käyttävät yritykset eivät saa käyttää aluejätepisteitä, eivätkä voi luopua vapaaehtoisesti niiden käytöstä ja siirtyä kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen. Yrityksiltä ei voida laskuttaa kuljetusmatkaan perustuvaa poikkeamamaksua (lisämaksua), koska ei ole mistään poikettavaa.
- Jätelain 78 §:n kolmannessa momentissa tarkoitetaan jätteen lajiin ja laatuun perustuvaa KV-jätemaksua – ei jätteen lajiin ja palvelun laatuun (esim. kuljetus) perustuvaa KV-jätemaksua.
- Jätelain 79 §:n nojalla kunnan perimän jätemaksun perusteina voivat olla muun muassa keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella. Noutoalue tarkoittaa jäteastian välitöntä läheisyyttä. Keräys- ja kuljetusolot tarkoittavat oloja tällä alueella – eivät sen ulkopuolella (esim. syrjäinen sijainti).
- Jätelain 81 §:n nojalla Renyyn on laskutettava TSV-jätemaksut täsmälleen TSV-jätetaksan mukaisesti. Jätelain 81 § nojalla jätehuoltoviranomainen voi määrätä jätemaksun jätetaksasta poiketen tiettyjen edellytysten täyttyessä, mutta vain jos kyseessä on yksittäistapaus. Kaikki Pirkanmaan syrjäseuduilla sijaitsevat yritykset eivät voi olla yksittäistapauksia – eikä Renyy ole jätehuoltoviranomainen.
Käytännössä Renyyn tulkinta jätelaista rajaa syrjäseutujen yritykset pois jätehuoltopalvelujen piiristä, vaikka jätelain 33 §:n tarkoitus on nimenomaan turvata yritysten jätehuoltopalvelut alueilla, joilla ei ole tarjolla markkinaehtoista palvelua.
Muiden alueiden tulkinta jätelaista
Suomessa on tällä hetkellä noin 30 alueellista jätelautakuntaa. Tutustuin satunnaisotannalla näiden alueiden TSV-jätetaksoihin. Alueet ovat käytännössä yksimielisiä jätelain 33, 78 ja 79 §:n tulkinnasta: ”urakka-alueen reitiltä” poikkeamisesta ei saa laskuttaa lisämaksua. TSV-jätemaksut määräytyvät jäteastiaa tyhjennettäessä jätelajin, jäteastian tilavuuden ja tyhjennyskertojen perusteella. Toisin sanoen kyseessä on kuljetusmatkoista riippumaton tasataksa.
”Kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun vaatimusten täsmentymisen arvioidaan vähentävän palveluun ja sen edellytyksiin liittyviä tulkintaerimielisyyksiä ja –ongelmia. Ehdotetut muutokset selkiyttäisivät näin ollen sääntelyä sekä yhdenmukaistaisivat kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun käytäntöjä eri jätelaitosten välillä.” – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta 248/2018, yleisperustelujen kohta 4.4
| Jätelautakunta | Lisämaksu | Huomioita |
| Jätelautakunta Kolmenkierto | Ei | Jos jäteauto joutuu asiakkaan tilaaman ylimääräisen tyhjennyksen takia poikkeamaan enemmän kuin neljä (4) kilometriä suunnitellulta ajoreitiltään, peritään lisämaksu. |
| Jyväskylän seudun jätelautakunta | Ei | |
| Savo-Pielisen jätelautakunta | Ehkä | Lisämaksu normaalia hankalammista kuljetusolosuhteista, kun jäteautolla ajetaan jätelautakunnan määrittämän sekajätteen kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen ulkopuolelle. |
| Sydän-Suomen jätelautakunta | Ei | Kunnan järjestämän kuljetuksen alueen kunnat ovat kokonaan reittitiealuetta, jos tien kunnolle asetetut kriteerit täyttyvät. |
| Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta | Ei | Mikäli jäteastialle tilataan tyhjennys erikseen, joka poikkeaa päivittäisistä ajoreiteistä, tyhjennyskäynnistä määrätään maksu käytetyn ajan mukaan. |
| Savonlinnan alueellinen jätelautakunta | Ei | Jätelain 33 §:n mukainen kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksana käytetään samaa taksaa mitä käytetään kuntavastuulliselle jätteelle. |
| Etelä-Karjalan jätelautakunta | Ei | Taksan mukaisia maksuja voidaan kustannusten perusteella joko alentaa tai korottaa maksimissaan 30 %. |
| Joensuun alueellinen jätelautakunta | Ei | |
| Jokilaakson jätelautakunta | Ei | Taksan mukaisia maksuja voidaan kustannusperusteisesti korottaa/alentaa enintään 50 %. |
| Kainuun jätehuollon kuntayhtymä | Ei | |
| Lakeuden jätelautakunta | Ei | Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on tasataksa kunnasta tai välimatkasta riippumatta. |
| Forssan kaupungin jätelautakunta | Ei | Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta on käytössä tasataksa kunnasta tai välimatkasta riippumatta. |
| Uudenmaan jätelautakunta | Ehkä | Epäselvä tilanne. Reitiltä poikkeamista koskevaa TSV-taksan riviä ei selitetty riittävästi. |
| Perämeren jätelautakunta | Ei | Tätä taksaa sovelletaan myös jätelain 33 §:n mukaiseen kunnan toissijaiselle jätehuoltovastuulle kuuluvaan yritysjätteeseen. |
| Pohjanmaan jätelautakunta | Ei | Tässä taksassa olevat jätemaksut sovelletaan jätelain 32 § mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämisvastuuseen kuuluvaan jätteeseen sekä jätelain 33 §:n mukaisesti kunnan toissijaisen jätehuoltovastuun alaisuudessa kuluvaan jätteeseen. |
| Lahden seudun jätelautakunta | Ei |
Muiden alueiden ei tarvitse laskea reitiltä poikkeamisista aiheutuvia lisämaksuja kiinteistökohtaisesti. Renyy joutuu laskemaan, koska se ei noudata TSV‑jätetaksaa.
Itse asiassa Pirkanmaalla ollaan myös luopumassa aluejätepisteistä (lähde) ja siirtymässä kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen – mutta ei kuitenkaan kokonaan, vaikka ennen kaikkea laillisuusperiaatteen näkökulmasta, ja myös matemaattisen logiikan mukaan, joka ei jätä muita rationaalisia vaihtoehtoja, tekoälyn hyödyntämisen kannalta sekä aluejätepisteisiin liittyvien väärinkäytösten vuoksi, aluejätepisteistä luopuminen lähes kokonaan olisi järkevin ratkaisu.
Jätebisnestä syrjäseutujen kustannuksella
Kun syrjäseudulla sijaitseva yritys X pyytää jätehuoltoviranomaiselta lakisääteistä TSV-palvelua ja hankkii kiinteistölleen jäteastian, jäte kerätään jäteautolla kiinteistöltä. Renyy laskuttaa ”urakka-alueen reitiltä” poikkeamisesta aiheutuvan lisämaksun. Entä jos yrityksen X naapurissa sijaitseva yritys Y pyytää myös TSV-palvelua? Laskuttaako Renyy ”urakka-alueen reitiltä” poikkeamisesta aiheutuvan lisämaksun myös yritykseltä Y? Yrityksen X maksamalla lisämaksulla on jo katettu poikkeamisen kustannukset.
- Jos lisämaksua ei laskuteta yritykseltä Y, ensin mukaan lähteneet yritykset maksavat enemmän kuin myöhemmin mukaan lähteneet yritykset.
- Jos lisämaksu laskutetaan yritykseltä Y, Renyy käärii valtavat massit skaalautuvasta bisneksestään. Esimerkiksi jos lähes autiolla syrjäkylällä sijaitsee viisi yritystä (baari, koneistamo, kuvataiteilija…), käärityt massit viisinkertaistuvat.
Vakavasti ottaen viimeistään tämä kertoo Renyyn tulkinnan ongelmallisuudesta. Järkevin tulkinta jätelaista on alueen keskimääräisiin kustannuksiin perustuva tasataksa kuljetusmatkasta riippumatta.
Vuoden 2027 jätetaksaesitys
Vuoden 2026 TSV-jätetaksan 4 §:n nojalla jäteastiatyhjennysmaksut sisältävät keräyksen ja kuljetuksen. Jätelain 79 §:n nojalla kuljetusmatka voi olla TSV-jätemaksun peruste vain yksittäisissä (ei-säännöllisissä) kuljetuksissa. Jätelain 81 §:n nojalla TSV-jätemaksut on laskutettava täsmälleen taksan mukaisesti.
Vuoden 2027 TSV-jätetaksaesitys lähtee lausuntokierrokselle lokakuussa 2026. Toivottavasti kunnat edellyttävät, että Renyy noudattaa TSV-jätetaksaa ja syrjäseutujen yritykset pääsevät TSV-jätekuljetusten piiriin myös käytännössä.
”Pirkanmaalaiset kunnat ja yritykset ovat oikeutettuja odottamaan, että Renyy noudattaa jätetaksaa. Renyyn tulkinta jätelaista merkitsee, että syrjäseutujen yritykset joutuvat maksamaan kiinteistökohtaisesta jätekuljetuksestaan korkeimman mahdollisen hinnan.” – Arttu Puuha
Lähteet
Jätelaki 646/2011
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta 248/2018
Tampereen kaupunki: Alueellinen jätehuoltolautakunta 22.2.2026
Tampereen kaupunki: Jätehuoltomääräykset 22.2.2026
Kunnan ensisijaisen vastuun jätetaksa 2026
Kunnan toissijaisen vastuun jätetaksa 2026
Kuntien lausunnot TSV-jätetaksaesityksestä 17.12.2025
Renyy: Sähköpostiviesti 19.2.2026
Tampereen kaupunki: Sekajätteen keräysalueiden laajentuminen 2024-2029
Jätelautakunta Kolmenkierto: TSV-taksa 2026
Jyväskylän seudun jätelautakunta: TSV-jätetaksa 2026
Savo-Pielisen jätelautakunta: TSV-jätetaksa 2025
Sydän-Suomen jätelautakunta: TSV-jätetaksa 2025
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta: TSV-jätetaksa 2026
Savonlinnan alueellinen jätelautakunta: TSV-jätetaksa 2026
Etelä-Karjalan jätelautakunta: Jätetaksa 2025
Joensuun alueellinen jätelautakunta: TSV-jätetaksa 2026
Jokilaakson jätelautakunta: Jätetaksa 2026
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä: Jätetaksa 2026
Lakeuden jätelautakunta: TSV-jätetaksa 2026
Forssan kaupungin jätelautakunta: Jätetaksa 2026
Uudenmaan jätelautakunta: TSV-jätetaksa 2026
Perämeren jätelautakunta: Jätetaksa 2026
Pohjanmaan jätelautakunta: Jätetaksa 2026
Lahden seudun jätelautakunta: Jätetaksa 2026