Minne jäit, tekoäly?

Tekoälyn tuleminen toden teolla herätti pelkoja, mutta myös kiinnostusta. Minusta tuntui päivän selvältä, että pian markkinoilla olisi JavaScript-plugareita, jotka yhdistäisivät tekoälyn verkkokauppaan. Plugarin lisäämiseen menisi verkkokauppiaalta aikaa viitisen minuuttia, jonka jälkeen tekoäly olisi yhdistetty verkkokauppaan – eikä plugari olisi edes verkkokauppa-alustariippuvainen. Sellaisia ratkaisuja on varmasti jo kehitetty, mutta en ole toistaiseksi seurannut niitä.

Aluksi monet verkkokauppiaat innostuivat ajatuksesta, että tekoäly voisi luoda tuotekuvista automaattisesti tekstiä hakukoneoptimointia varten. Ensireaktioni tähän oli, että onkohan siinä lopulta järkeä. Eivätkö hakukoneyhtiöt osaa itse analysoida kuvia ja ymmärtää niiden sisältöä? Eivätkö hakukoneyhtiöt alenna tekoälyllä luodun sisällön sijoituksia hakutuloksissa? Kaiken maailman kouluttajat ja vaikuttajat olivat taas synnyttämässä menestymisen kannalta välttämättömiä käsitteitä. Yhden sivun ostoskori on onneksi jo puhjennut kupla, mutta jotkut naputtelevat niitä 90-luvun lopulta tuttuja meta-avainsanoja yöt ja päivät.

Tekstin automaattiseen luomiseen liittyy myös se ikävä seikka, että tekoälyn luoma teksti on usein lauseenkaariltaan omituista, asiallisesti virheellistä tai kirjoitustyyliltään väärää. Moni verkkokauppiaskin on todennut, että on nopeampaa kirjoittaa tekstit itse. Se on totta, että tekoäly osaa keskustella sujuvasti, mutta annapa sille tekstiä viimeisteltäväksi. Tätä tarkoitan. Sekin on totta, että oman kirjoitustyylinsä voi opettaa tekoälylle tai tyylilajin voi valita, jos vain tekoälysovellus tukee näitä ominaisuuksia, ja mitä se sovellus sitten maksaa.

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että tekoäly voisi olla tehokkaampaa verkkokaupan backendissä kuin frontendissä. Tekoäly pystyisi analysoimaan verkkokaupan tietokannan sisältöä ja löytämään siitä virheitä tai epäloogisuuksia, kuten esimerkiksi jumiin jääneitä tilauksia, päällekkäisiä tuotekoodeja, epäloogisia merkintöjä, välilehtien taakse jääneitä vanhentuneita tietoja ja niin edelleen. Tekoäly voisi myös tarjota mitä ihmeellisempiä tilastoja tuosta vain. Minua siis kiehtoo enemmän ajatus tekoälyn tuomisesta osaksi verkkokaupan hallintaa kuin verkkokaupan sisältöä. Toteutus voisi olla niinkin yksinkertainen kuin pelkkä tekstikenttä, johon verkkokauppias voisi kirjoittaa vapaamuotoisia kysymyksiä ja saada vapaamuotoisia vastauksia. Tästä voisi ainakin lähteä liikkeelle.

Tekoälyn käyttäminen herättää kuitenkin tietosuoja- ja tietoturvakysymyksiä. Verkkokaupan asiakkaiden henkilötietoja ei saa siirtää tekoäly-yhtiölle ilman asiakkaiden informointia tai lupaa. Ja kuinka moni verkkokauppias haluaa paljastaa tekoäly-yhtiölle kaiken datansa? Optimaalisessa tilanteessa tekoäly toimisi paikallisesti palvelinpuolella täällä Suomessa, jotta verkkokaupan tiedot pysyisivät kaiken aikaa verkkokauppiaalla itsellään. Tällaisen ratkaisun mahdollistava tekoälysovellus olisi pieni ja kevyt “mötikkä”, joka asennettaisiin suoraan verkkokaupan palvelimelle. Tämä ei ole aivan huuhaata. Esimerkiksi tekoälykuvia voi jo tälläkin hetkellä luoda omalla tietokoneella (esim. läppäri tai pöytäkone) ilman Internet-yhteyttä.

Vaikka tekoälyssä on uskomattoman paljon potentiaalia, sen parhaat käyttökohteet verkkokaupankäynnissä ovat vielä kartoittamatta ja toteuttamatta. Itse olen tahallani viivästyttänyt omia kokeilujani edellä mainittuja plugareita koskien.

Tällä hetkellä käytän tekoälyä työni nopeuttamisessa. Annan sen esimerkiksi analysoida taideteosteni tyylisuuntia, nimiä ja teosteni esittämistapoja sosiaalisen median postauksiin. Esimerkiksi erään akryylimaalaukseni nimi on ”The Fountainhead”. Varmistelin tekoälyltä perusteellisesti, että joku The Fountainhead -kirjan lukeneista voisi ymmärtää yhteyden teokseni kanssa. Haluan aina sisällyttää teoksiini piileviä tulkintoja, joita kaikki eivät ymmärrä. Erään toisen teokseni osalta varmistin tekoälyltä, että missä maissa sitä ei kannata mainostaa tai mikä ikäraja sille kannattaa asettaa, jotta Facebook tai Instagram hyväksyisivät mainokseni.

Käytän tekoälyä myös ohjelmoinnissa, mutta siinäkin on omat rajoituksensa. Tekoälystä on hyötyä vain, jos siltä osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Ohjelmointiosaaminen on välttämätöntä, jotta oikeat kysymykset osaisi kysyä ja jotta tekoälyä voisi käyttää tehokkaasti. Tekoälyn luoma ohjelmakoodi vaatii aina tarkistamista ja sovittamista omaan ohjelmistoympäristöön. Lisäksi koodin turvallisuus on tarkistettava.

Tekoäly on edelleen kehitysvaiheessa, ja verkkokauppiaille avautuu vasta ajan kanssa selkeämpi kuva siitä, miten sitä kannattaa hyödyntää. Se on kuitenkin varmaa, ettei tekoäly ole taivaalta tullut taianomainen ratkaisu verkkokaupan menestymiseksi tai vaikkapa Suomen rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi.