Maallikoiden oikeus sähkötöihin ei ole enää viranomaisen myöntämä poikkeus, vaan uudistetun sähköturvallisuuslain lähtökohta. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) on aika uudistaa viestintänsä.

Uudistetun sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla sähkötöitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu. Jos täytät nämä kriteerit, saat tehdä omakotitalossasi tai mökilläsi sähkötöitä, kuten esimerkiksi asentaa tai vaihtaa kolmivaiheisen 16 A:n voimavirtapistorasian sähköauton lataamista varten.

Nyt jo kumottu sähköturvallisuuslaki (410/1996) lähtökohtaisesti kielsi niin sanotuilta maallikoilta sähkötöiden tekemisen, koska töitä johtamaan oli nimettävä henkilö, jolla oli riittävä pätevyys. Maallikot saivat kuitenkin tehdä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä (SDK 516/1996) pieniä töitä tai töitä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä. Tämä päätös on kumoutunut (516/1996). Uudistetun sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla maallikoilla on lähtökohtaisesti oikeus tehdä kaikkia sähkötöitä, eikä töiden johtajaa ole nimettävä, eikä töiden tekemistä ole myöskään kielletty.

⚠️ Älä tee sähkötöitä, joita et osaa. Seurauksena voi olla tapaturma, sähköisku tai tulipalo, joka voi johtaa kuolemaan.

Sähköturvallisuuslaki

Sähköturvallisuuslain 54 §:ssä säädetään perusvaatimuksista, joiden täyttyessä maallikko saa tehdä sähkötyötä. Hallituksen esityksessä sähköturvallisuuslaiksi (116/2016) todetaan 54 §:n osalta, että tämä yleisvaatimus koskee myös maallikoita.

Usein luullaan, että maallikko saa ainoastaan irrottaa asennusrasioiden peitekansia, rakentaa yksivaiheisia jatkojohtoja ja kiinnittää valaisimia sokerinpalaan, ja niin edelleen. Näin oli ennen, mutta ei enää. Sähköturvallisuuslain 55 §:ssä säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä toiminnanharjoittaja saa tehdä sähkötyötä. Edelleen lain 56 §:ssä säädetään toiminnanharjoittajaa koskevista poikkeuksista – ei maallikkoja koskevista poikkeuksista. Edelleen lain 57 §:ssä säädetään, että toiminnanharjoittajan on nimettävä sähkötöitä varten sähkötöiden johtaja ennen toiminnan aloittamista.

Jos sinulla ei ole sähköalan ammattipätevyyttä, etkä ole toiminnanharjoittaja (esim. sähköurakoitsija), saat tehdä kaikkia sähkötöitä, mutta vain jos osaat tehdä työn ja olet töiden vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu (54 §). Sinun ei ole nimettävä sähkötöiden johtajaa (55 §). Jos kyseessä on sähkölaitteisto tai sen osa (esim. voimavirtapistorasia), sinun on tehtävä laitteiston käyttöönottotarkastus ja laadittava siitä tarkastuspöytäkirja, ellei kyseessä ole vähäiseksi katsottava työ (43 §). Saat tehdä tarkastuksen ja pöytäkirjan itse (43 §).

Laillisuusperiaate

Maallikoiden oikeus tehdä kaikkia sähkötöitä juontuu laillisuusperiaatteesta. Lähtökohtana on oikeus, ei kielto. Perustuslain 2 §:n nojalla kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia ja 80 §:n nojalla yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla. Näistä perusteista säädetään sähköturvallisuuslaissa (1135/2016).

54 § asettaa maallikoille ja toiminnanharjoittajille vaatimuksia, joiden täyttyessä he säilyttävät yleisen oikeutensa tehdä sähkötöitä.
55 § asettaa toiminnanharjoittajille vaatimuksia.
56 §:n poikkeukset lieventävät toiminnanharjoittajille asetettuja vaatimuksia.
56 §:n poikkeuksia ei voida soveltaa maallikoiden yleiseen oikeuteen (54 §).

Valtioneuvoston asetuksella (1435/2016) säädetään tarkemmin 56 §:ssä tarkoitetuista toiminnanharjoittajien tekemistä sähkötöistä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut sähkötöistä ja -urakoinnista ohjeen, joka koskee toiminnanharjoittajia.

Viraston mukaan ”varsinaisia sähköasennustöitä” saavat tehdä vain rekisteröidyt sähköalan ammattilaiset. Tämä on totta, jos ymmärsin oikein, mihin virasto tällä viittaa. Sähköalalla varsinaisia sähköasennustöitä työkseen tekevät henkilöt ovat toiminnanharjoittajia, joilta edellytetään ammattipätevyyttä.
Viraston mukaan sähköturvallisuuslaki edellyttää sähkötöiden johtajaa. Tämä on osittain totta. Sähköturvallisuuslain 57 §:n nojalla toiminnanharjoittajan on nimettävä sähkötöitä varten sähkötöiden johtaja ennen toiminnan aloittamista. Jos sähkötöiden tekijä ei ole toiminnanharjoittaja, tällaista vaatimusta ei ole.
Viraston mukaan sähköasennusten käyttöönottotarkastuksen tekijän on oltava sähköalan ammattihenkilö. Tämä on osittain totta. Jos sähköasennuksen on tehnyt toiminnanharjoittaja, käyttöönottotarkastuksen tekijän on oltava sähköalan ammattihenkilö. Jos sähköasennuksen tekijä ei ole toiminnanharjoittaja, tällaista vaatimusta ei ole.

Virasto on julkaissut myös ohjeen, joka koskee kuluttajia. Hämmästyin sitä lukeissani; ohje perustuu nyt jo kumottuun lakiin ja kumoutuneeseen Kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen.

Viraston mukaan tavallinen sähkönkäyttäjä voi tehdä ainoastaan joitakin sähköturvallisuuslaissa erikseen määriteltyjä pieniä töitä, jotka tietää varmasti osaavansa. Tämä ei ole totta. Sähköturvallisuuslaissa (1135/2016) ei ole määritelty näitä töitä lainkaan! Virasto viitannee sähköturvallisuuslain 56 §:n toiseen momenttiin, mutta se koskee ainoastaan toiminnanharjoittajia – ei sähkönkäyttäjiä. Vaihtoehtoisesti virasto viitannee Kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen sähköalan töistä (SDK 516/1996), joka on kumoutunut (516/1996).
Viraston mukaan tavallinen sähkönkäyttäjä saa säädösten mukaan tehdä vain eräitä pieniä toimenpiteitä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä. Tämä ei ole totta. Ei ole olemassa säädöksiä, joissa säädetään sähkönkäyttäjien oikeudesta tehdä sähkötöihin liittyviä toimenpiteitä. Edes hallituksen esityksessä sähköturvallisuuslaiksi (HE 116/2016) ei todeta tällaista. Virasto viitannee Kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen sähköalan töistä (SDK 516/1996), joka on kumoutunut (516/1996).
Viraston mukaan tavallinen sähkönkäyttäjä saa vaihtaa ja korjata yksivaiheisten sähkölaitteiden (liitäntäjännite 230 V) liitäntäjohtoja. Tämä on osittain totta. Hän saa toimia näin vain, jos hän on vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu (54 §).
Viraston mukaan tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa asentaa/vaihtaa valaisinpistorasiaa. Tämä on osittain totta. Hän saa asentaa/vaihtaa valaisinpistorasian, jos hän on vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu (54 §).
Viraston mukaan tavallinen sähkönkäyttäjä saa tehdä enintään 50 V:n vaihtojännitteellä ja enintään 120 V:n tasajännitteellä toimivien sähkölaitteistojen asennus- ja korjaustöitä, jos hän on näihin tehtäviin sekä niitä koskeviin turvallisuusvaatimuksiin perehtynyt tai opastettu. Tämä ei ole totta. Virasto viitannee sähköturvallisuuslain 56 §:n toiseen momenttiin, mutta se koskee ainoastaan toiminnanharjoittajia – ei sähkönkäyttäjiä. Vaihtoehtoisesti virasto viitannee Kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen sähköalan töistä (SDK 516/1996), joka on kumoutunut (516/1996).

Valitettavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto soveltaa, ainakin viestinnässään, toiminnanharjoittajia koskevia poikkeuksia (56 §) myös maallikoiden yleiseen oikeuteen (54 §). Lain noudattamatta jättäminen on tyypillistä julkisen vallan väärinkäyttöä Suomessa. Kerron toisessa artikkelissani, että Liikenne- ja viestintävirasto on tulkinnut numeron 50 olevan numero 10.

Toiminnanharjoittaja

Sähköturvallisuuslain 4 §:n nojalla toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tekee sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä tai sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä.

Lain 4 § ei yksiselitteisesti rajaa toiminnanharjoittajia mihinkään ryhmään. Lainsäädäntökokonaisuus osoittaa kuitenkin, että toiminnanharjoittamisella tarkoitetaan ammattimaista toiminnanharjoittamista sähköalalla. Hallituksen esitys sähköturvallisuuslaiksi (HE 116/2016) vahvistaa tulkinnan. Esityksessä nimittäin todetaan 4 §:n osalta, että ”toiminnanharjoittajan määritelmä vastaisi voimassa olevan sähköturvallisuuslain sähköurakoitsijan määritelmää.”

Näin ollen maallikko, joka tekee sähkötöitä omakotitaloonsa tai mökilleen, ei ole lain tarkoittama toiminnanharjoittaja. Laillisuus- ja oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti, häneen ei sovelleta sähköturvallisuuslain 55 §:n vaatimuksia eikä 56 §:n poikkeuksia. Häntä koskee ainoastaan 54 §, joka edellyttää tehtävään perehtyneisyyttä tai opastuksen vastaanottamista.

Asetus sähkötyöstä

Valtioneuvoston asetuksen sähkötyöstä ja käyttötyöstä (1435/2016) 2 §:ssä säädetään omaan asuntoon tehtyjen sähkötöiden varmennustarkastuksesta. Asetuksen 2 § tarkentaa sähköturvallisuuslain 56 §:ää ja koskee myöskin vain 55 §:n tarkoittamia toiminnanharjoittajia.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä (SDK 516/1996) tarkensi nyt jo kumottua sähköturvallisuuslakia (410/1996). Ministeriön päätös on kuitenkin menettänyt voimansa säädöshierarkian muutoksen vuoksi ja se on myös virallisesti kumoutunut (516/1996); uusi perustuslaki (731/1999) edellyttää, että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla (80 §).

Hallituksen esitys sähköturvallisuuslaiksi (116/2016) tunnisti ongelman: ”Koko sähköturvallisuuslainsäädännön osalta on ongelmana se, että alemmanasteisilla säädöksillä on säädetty asioista, joista olisi tullut säätää niiden sisällön vuoksi lain tasolla. Lisäksi asetuksen antamiseen oikeuttavat valtuutuspykälät ovat puutteellisia, ja lain tasolla ei ole säädetty perussäännöksistä lainkaan tai riittävästi. Tästä johtuen koko sähköturvallisuuslainsäädäntö vaatii kokonaisuudistusta.”

Rakentamislaki

Rakentamislain 1 §:n nojalla rakentamislakia ei sovelleta sähköturvallisuuslaissa (1135/2016) tarkoitettujen sähkötöiden tekemistä koskeviin vaatimuksiin ja vastuisiin eikä sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähköturvallisuuteen. Mahdollisuus, että rakentamislaki sääntelisi sähkötöiden tekemistä, on nolla.

Rangaistukset ja vastuut

Sähköturvallisuuslain 117 §:ssä säädetään rangaistuksista. Pykälässä on lueteltu lain pykäliä, joiden rikkomisesta tuomitaan sakkoon. Yleistä oikeutta koskevan pykälän (54 §) rikkomisesta ei rangaista.

Jos olet toiminnanharjoittaja, 55 §:n ja 57 §:n rikkomisesta rangaistaan. Nämä pykälät koskevat sähkötöiden johtajan nimeämistä, tekijän ammattitaitoa, työkaluja ja rekisteröitymistä toiminnanharjoittajarekisteriin. Sen sijaan poikkeuspykälän (56 §) rikkomisesta ei rangaista.

Vaikka et saisi sakkoja, voit johtua pahoihin vaikeuksiin muun lainsäädännön puitteissa. Jos olet asentanut vaikkapa juuri sen kolmivaiheisen 16 A:n voimavirtapistorasian väärin, et olisi alun perinkään saanut asentaa sitä (54 §). Olet vahingonkorvausvastuussa, kotivakuutus ei korvaa, vastuuvakuutus ei korvaa, oikeusturvavakuutus ei korvaa, rakennusvalvonta voi vaatia toimenpiteitä, pelastusviranomainen voi määrätä tilan käyttökieltoon, voit joutua vastuuseen virheestä asuntokaupassa ja niin edelleen.

Kuitenkin hyvin muotoiltu

”Yleensä sähkötyön tekeminen vaatii sähköalan pätevyyden, eikä pätevyyden vaativia sähkötöitä saa koskaan teettää maallikolla.” – Aluehallintovirasto

”Kiinteisiin sähköasennuksiin sekä sähkölaitteiden korjaukseen kohdistuvia sähkötöitä saavat yleensä tehdä vain ne sähköalan ammattilaiset, joilla on oikeus tehdä näitä töitä.” – Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Lähteet

⚠️ Sähkötöiden tekeminen ilman riittävää osaamista voi aiheuttaa vakavia häiriöitä ja vaaratilanteita – jopa naapurustossa voi ilmetä sähköongelmia. Pahimmillaan seurauksena voi olla tapaturma, sähköisku tai tulipalo, jotka voivat johtaa hengenvaarallisiin tilanteisiin.

Arttu tutkii Lainsäädäntö Turvallisuus Yhteiskunta

Maallikoilla on oikeus sähkötöihin