Sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla sähkötöitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu. Jos täytät nämä erittäin tiukat kriteerit, saat tehdä asunnollasi ja mökilläsi sähkötöitä, kuten esimerkiksi asentaa tai vaihtaa kolmivaiheisen 16 A:n voimavirtapistorasian sähköauton lataamista varten.
Varoitus! Älä tee sähkötöitä. Voit aiheuttaa häiriöitä ja vaaratilanteita – naapurissakin sirisee. Pahimmillaan seurauksena voi olla tapaturma, sähköisku tai tulipalo, joka voi johtaa kuolemaan.
Sähköturvallisuuslaki
Oikeus sähkötöiden tekemiseen perustuu sähköturvallisuuslain 54 §:ään, jonka nojalla sähkötöitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu. Kyseinen pykälä koskee niin maallikoita kuin toiminnanharjoittajiakin.
Usein luullaan, että maallikko saa ainoastaan irrottaa asennusrasioiden peitekansia, rakentaa yksivaiheisia jatkojohtoja ja kiinnittää valaisimia sokerinpalaan, ja niin edelleen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Nimittäin sähköturvallisuuslain 55 §:ssä säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä toiminnanharjoittaja saa tehdä sähkötyötä. Edelleen lain 56 §:ssä säädetään toiminnanharjoittajaa koskevista poikkeuksista – ja näissä poikkeuksissa mainitaan juuri nuo edellä mainitut peitekannet, jatkojohdot ja valaisimet. Tällainen toiminnanharjoittaja on esimerkiksi maalari, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa.
Jos sinulla ei ole sähköalan ammattipätevyyttä, etkä ole minkään alan toiminnanharjoittaja, saat tehdä sähkötöitä sähköturvallisuuslain 54 §:n nojalla, jos olet vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu.
Lain perustelut
Hallituksen esityksessä sähköturvallisuuslaiksi (HE 116/2016) todetaan 54 §:n osalta, että yleisvaatimus koskisi sekä niin sanottuja maallikkotöitä että niitä sähkö- ja käyttötöitä, joissa edellytetään osoitettua ammattipätevyyttä.
Asetus sähkötyöstä
Valtioneuvoston asetuksen sähkötyöstä ja käyttötyöstä (1435/2016) 2 §:ssä säädetään omaan asuntoon tehtyjen sähkötöiden varmennustarkastuksesta. Asetuksen 2 § tarkentaa sähköturvallisuuslain 56 §:ää ja koskee myöskin vain 55 §:n tarkoittamia toiminnanharjoittajia.
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä (516/1996) mukailee sähköturvallisuuslakia ja koskee toiminnanharjoittajia.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ohjeet sähkötöistä koskevat toiminnanharjoittajia.
- Viraston mukaan ”varsinaisia sähköasennustöitä” saavat tehdä vain rekisteröidyt sähköalan ammattilaiset. Tämä pitää paikkaansa, jos tekijä on toiminnanharjoittaja.
- Viraston mukaan sähköturvallisuuslaki edellyttää sähkötöiden johtajaa. Tämä on osittain totta. Sähköturvallisuuslain 57 §:n nojalla toiminnanharjoittajan on nimettävä sähkötöitä varten sähkötöiden johtaja ennen toiminnan aloittamista.
- Viraston mukaan sähköasennusten käyttöönottotarkastuksen tekijän on oltava sähköalan ammattihenkilö. Tämä on osittain totta. Jos sähköasennuksen on tehnyt toiminnanharjoittaja, käyttöönottotarkastuksen tekijän on oltava sähköalan ammattihenkilö. Jos sähköasennuksen tekijä ei ole toiminnanharjoittaja, 54 §:n perehtyneisyysvaatimus edellyttää, että tekijä ymmärtää tarkastuksen sisällön ja osaa sen itse tehdä.
Virasto on myös julkaissut ohjeet sähkötöistä, joita jokainen meistä saa tehdä itse. Ohje ei perustu sähköturvallisuuslakiin, vaan edustaa viraston varovaisuuteen perustuvaa näkemystä siitä, mitä toimenpiteitä tavalliselle sähkönkäyttäjälle suositellaan.
- Viraston mukaan tavallinen sähkön käyttäjä saa tehdä vain tiettyjä ”pieniä sähkötöitä”, jos hän osaa varmasti tehdä ne oikein. Moni meistä luulee virheellisesti, että näistä ”pienistä sähkötöistä” olisi säädetty lailla. Tosiasiallisesti sähköturvallisuuslain 56 §:n toinen momentti koskee ainoastaan sähkötöitä tekeviä toiminnanharjoittajia, kuten maalareita ja muurareita, joilla ei ole sähköalan ammattipätevyyttä.
Kuka on toiminnanharjoittaja?
Sähköturvallisuuslain 4 §:n nojalla toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tekee sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä tai sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä. Pitääkö tätä tulkita suppeasti vai laajasti? Kuka on toiminnanharjoittaja?
Lain 4 § ei suoraan rajaa toiminnanharjoittajia mihinkään ryhmään. Lain kokonaisrakenne ja erityisesti 55 § sekä hallituksen esitys osoittavat, että toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan ammattimaista toiminnan harjoittamista sähköalalla tai muulla alalla. Tämän vuoksi yksityishenkilö, joka tekee sähkötöitä vain omaan asuntoonsa tai mökilleen, ei ole toiminnanharjoittaja. Häneen ei sovelleta 55 §:n vaatimuksia eikä 56 §:n poikkeuksia. Häntä koskee ainoastaan 54 §, joka edellyttää tehtävään perehtyneisyyttä tai opastuksen vastaanottamista.
Hyvin sanottu
”Yleensä sähkötyön tekeminen vaatii sähköalan pätevyyden, eikä pätevyyden vaativia sähkötöitä saa koskaan teettää maallikolla.” – Aluehallintovirasto
”Kiinteisiin sähköasennuksiin sekä sähkölaitteiden korjaukseen kohdistuvia sähkötöitä saavat yleensä tehdä vain ne sähköalan ammattilaiset, joilla on oikeus tehdä näitä töitä.” – Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Kehittyvä juttu
Kirjoitin tämän artikkelini 18.10.2025 ja julkaisin sen 19.10.2025. Tarkoituksenani on täsmentää ja kehittää juttua vielä edelleen.
Varoitus
Sähkötöiden tekeminen ilman riittävää osaamista voi aiheuttaa vakavia häiriöitä ja vaaratilanteita – jopa naapurustossa voi ilmetä sähköongelmia. Pahimmillaan seurauksena voi olla tapaturma, sähköisku tai tulipalo, jotka voivat johtaa hengenvaarallisiin tilanteisiin.
Lähteet
- Sähköturvallisuuslaki 1135/2016
- Hallituksen esitys eduskunnalle sähköturvallisuuslaiksi ja laiksi eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain muuttamisesta HE 116/2016
- Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä 1435/2016
- Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista 1434/2016
- Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä 516/1996
- Tukes: Sähkötyöt ja -urakointi
- Tukes: Tee se itse -sähkötyöt