Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi minultakin lausuntoa ministeriön asetusluonnoksesta Liikenne- ja viestintäviraston sähköiseen viestintään liittyvistä suoritteista perittävistä maksuista 2026-2027. Asetuksen sisältö säilyisi nykyistä vastaavana lukuun ottamatta työtuntimaksuun ja verkkotunnusmaksuun esitettyä korotusta sekä uutta verkkotunnusvälittäjän 400 euron suuruista vuosimaksua. Annoin näppäimistön laulaa.
Ministeriö aikoo antaa valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla asetuksen, jossa säädettäisiin omakustannushintaan perustuvasta verkkotunnusvälittäjämaksusta. Kyseisestä maksusta ei ole säädetty laissa sähköisen viestinnän palveluista (917/2014).
Verkkotunnusvälittäjän oikeus toimia välittäjänä ei ole valtion maksuperustelain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu maksullinen julkisoikeudellinen suorite, josta voitaisiin säätää asetuksella ilman erityislain valtuutusta.
Perustelut:
Lain sähköisen viestinnän palveluista XI-osassa säädetään viranomaismaksuista ja -korvauksista. Verkkotunnusmaksusta on säädetty lain 295 §:ssä, mutta verkkotunnusvälittäjämaksusta ei ole säädetty. Perustelumuistioluonnoksessa 21.10.2025 viitataan lain 295 §:ään, joka ei kuitenkaan kata verkkotunnusvälittäjämaksua.
Perustelumuistioluonnoksessa mainituista luvuista voidaan laskea, että uusi 400 euron vuosimaksu vähentäisi välittäjien määrän noin 3 300:sta noin 1 600:een. Ministeriö itse arvioi, että välittäjämäärän ennakoidaan säilyvän vähintään noin tuhannessa toimijassa Suomessa. Vuosimaksulla olisi selvästi merkittävä vaikutus markkinoihin ja elinkeinon harjoittamiseen. Tällöin pelkkä ministeriön asetus ei riitä. Tarvitaan eduskunnan säätämä laki, jotta sääntely on demokraattisesti hyväksytty ja oikeusvaltioperiaatteen mukainen.
Yhtä tärkeää on huomioida, että verkkotunnusvälittäjän asemaoikeus, eli oikeus toimia välittäjänä, ei ole viranomaisen tuottama suorite. Asemaoikeudella ei ole omakustannushintaa. Pelkkä asemaoikeus ei voi olla maksullinen julkisoikeudellinen suorite siinä merkityksessä, että viranomainen voisi periä siitä maksun. Laissa sähköisen viestinnän palveluista (erityislaki) on nimenomaiset säännökset siitä, mitä maksuja voidaan periä. Verkkotunnusvälittäjämaksusta ei ole säädetty. Ministeriöllä ei ole toimivaltaa säätää maksusta asetuksella valtion maksuperustelain (yleislaki) nojalla.
Nämä seikat huomioiden, ehdotetusta verkkotunnusvälittäjämaksusta tulisi säätää laissa sähköisen viestinnän palveluista, eikä sitä voida säätää asetuksella ilman tällaista erityislain valtuutusta.
Jatkot
Lausuntopalveluun oli annettu 28.10.2025 jo 126 lausuntoa! Näet lausunnot sivun lopusta klikkaamalla ”Lausunnonantajien lausunnot” -välilehteä ja sen jälkeen oikealta ”Lausunnonantajia”. Hyvin on piilotettu!